Cloetta
| Cloetta | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1862[1] |
| Toimitusjohtaja | Katarina Tell[2] |
| Puheenjohtaja | Morten Falkenberg[3] |
| Kotipaikka | Ljungsbro, Ruotsi |
| Toimiala | makeiset |
| Tuotteet | leipomotuotteet ja makeiset |
| Liikevaihto |
 8301 milj. kruunua (2023)[4] |
| Liikevoitto |
735 milj. kruunua (EBIT)(2023)[4] |
| Nettotulos |
437 milj. kruunua (2023)[4] |
| Henkilöstö | 2880 (31.12.2023)[4] |
| Tytäryhtiöt | Cloetta Suomi |
| Kotisivu | cloetta.se |
Cloetta-konserni on ruotsalainen makeisalan yritys. Se on Pohjoismaiden vanhin suklaavalmistaja[5] ja sillä on merkittävä markkina-asema Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Alankomaissa ja Italiassa.[4]
Vuonna 2023 yritys työllisti noin 2 900 ihmistä, ja sen tuotteita, esimerkiksi suklaata, purukumia ja sokerivalmisteita, myytiin yli 60 maassa.[4] Konserniin kuului seitsemän tuotantolaitosta viidessä maassa.[4] Cloetta on listattu Tukholman pörssissä.[6]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1836–1909
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cloetta-konsernin juuret ulottuvat vuoteen 1836, jolloin Italiassa perustettiin ensimmäinen nykyiseen konserniin kuuluva yritys, Sperlari. Cloetta nimi taas on peräisin sveitsiläiseltä Cloëttan perheeltä, jonka kolme poikaa kiinnostuivat suklaan ja makeisten valmistuksesta. Opiskeltuaan alaa Pariisissa he perustivat Cloëtta-yhtiön Tanskaan vuonna 1862. Hollantiin perustettiin ensimmäinen konsernin brändi, lakritsimerkki Venco, vuonna 1878.lähde?
Suomessa Cloettan historia alkaa vuodesta 1899, jolloin Nuchim Bonsdroff laajensi yritystoimintaansa ja perusti Helsingissä sijainneelle karamellitehtaalle sivuliikkeen Turkuun (Helsingfors Nya Karamellfabik Åbo filial). Sivuliike myytiin vuonna 1910 siirtomaatavarakauppias Rudolf Gardbergille, joka antoi tehtaalle nimen Hellas.[7]
Läkerol-pastillin valmistus alkoi Ruotsissa vuonna 1909.lähde?
1910–1999
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cloettan veljekset muuttivat Ruotsiin ja Svenfeltin perhe osti heiltä Cloettan vuonna 1917.[8]
Cloettan tuotteita alettiin myydä Suomessa vuonna 1998. Tuontia varten Suomeen perustettiin tytäryhtiö Sunco Oy, joka välitti Cloettan suklaapatukoita ja -keksejä suurille tukkureille: Keskolle, Tukolle ja Inex Partnersille.[9]
2000–2009
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2000 yritys fuusioitui suomalaisen Fazer-konsernin Fazer Makeistoimialan kanssa muodostuen yhteisyrityksen Cloetta Fazer AB:n.[10] Syynä yhdistykseen oli halu vahvistaa asemiaan norjalaistaustaista Marabouta vastaan, joka oli siirtynyt amerikkalaisomistukseen.[8] Yhtiöt olivat jo aiemmin tehneet yhteistyötä Cloetta Fazer Produktion AB -tuotantolaitoksessa, josta Fazer omisti neljänneksen. Suklaatehtaassa tehtiin merkkimakeisia kummallekin omistajalle.[11]
Vuonna 2008 yritys jakaantui takaisin Cloettaksi ja Fazeriksi.[12] Joulukuussa 2008 Cloetta aloitti myyntiyhteistyön makeisyhtiö Pandan kanssa. Sopimuksen mukaan Panda myi ja jakeli Cloettan tuotemerkkejä Suomessa ja vastaavasti Cloetta myi ja jakeli Pandan tuotteita Ruotsissa.[5]
2010–
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2012 Cloetta ja suomalainen Leaf fuusioituivat.[13] Uuden yhtiön nimeksi tuli Cloetta, mutta yhtiön toimitusjohtajaksi valittiin Leaf-konsernin toimitusjohtaja Bengt Baron ja Leafin omistajilla oli osake-enemmistön, 57,6 prosenttia. Cloettan suurin yksittäinen omistaja oli Malfors Promotor-säätiö, jota Svenfeltin suku hallinnoi. Leafin pääomistajia olivat ruotsalainen pääomasijoittaja Nordic Capital ja pääomasijoittaja CVC.[14]
Kesäkuussa 2013 Leaf Suomi Oy vaihtoi nimekseen Cloetta Suomi Oy.lähde?
Heinäkuussa 2015 Cloettan toimitusjohtajana aloitti suomalainen David Nuutinen. Hän oli toiminut pitkään Cloetta Suomen toimitusjohtajana.[15] Cloettan päämarkkinat olivat Ruotsi, Suomi, Italia, Hollanti, Norja ja Tanska, joista tuli noin 85 prosenttia liikevaihdosta ja se oli markkinaykkönen Norjassa (24 % markkinaosuus makeisten myynnistä) ja Ruotsissa (24 %) ja markkinakakkonen neljässä muussa maassa.[16]
Vuonna 2017 Cloetta osti irtokarkkiyhtiö Candykingin. Candykingillä oli myyntipisteitä seitsemässä maassa yli 8000 vähittäiskaupassa ja se myi niissä irtokarkkeja ja Parrots-brändillä kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä. Candykingillä ei ollut omia tuotantolaitoksia ja sen suurimmat markkina-alueet olivat Ruotsi, Britannia, Norja ja Tanska.[17][18] Cloetta myi liiketoimintansa Italiassa saksalaisen Katjes-konsernin kansainväliselle tytäryhtiölle.[19] Cloetta Italian tuotemerkkejä olivat Sperlari, Saila, Galatine, Dietor ja Dietorelle[20] ja niitä tehtiin Cremonassa, Gordonassa, Silvi Marinassa ja San Pietro in Casalessa.lähde?
Keväällä 2024 yhtiön uudeksti toimitusjohtajaksi nimitettiin Katarina Tell.[21]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtiön pääkonttori ja päätuotantolaitokset sijaitsevat Ljungsbrossa Ruotsissa, lähellä Linköpingiä.[22] Sillä on seitsemän tuotantolaitosta viidessä eri maassa; Ruotsin lisäksi Belgiassa, Irlannissa, Hollannissa ja Slovakiassa.[23]
Markkina-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2013 Cloettan arvioitiin olevan maailman 24. suurin makeisvalmistaja noin 840 miljoonan Yhdysvaltain dollarin liikevaihdolla.[24]
Tuotteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Cloetta on valmistanut lukuisia tunnettuja tuotteita, kuten Guldnougat'ta (valmistus alkoi vuonna 1913), Kexchokladia (1938), Mums-mumsia, Ploppia, Centeriä ja Hopea Toffeeta (alun perin Hellaksen ja Leafin valmistama).lähde?
Cloetta omistaa myös luonnonmukaisuudella ja terveellisellä mielikuvalla markkinoivan Parrots-tuotemerkin sekä luonnonmukaisuutta korostavat Godisfavoriter- ja Natursnacks-ketjut.[25]
Tuotemerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cloettan tuotemerkkejä eri maissa:
- Hollanti: Red Band, Venco, Sportlife, Xylifresh ja King[26]
- Norja: Läkerol, Malaco, Ahlgrens Bilar ja Pops[27]
- Ruotsi: Läkerol, Malaco, Ahlgrens bilar, Kexchoklad, Polly, Center, Juleskum, Plopp ja Sportlunch[28]
- Suomi: Jenkki (1951)[29], Läkerol, Sisu (1928)[29], Mynthon, Malaco ja Tupla[30]
- Tanska: Läkerol, Malaco, Center, Juleskum, Evers ja Lakrisal.[31]
Tuotantolaitokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cloetta-konsernilla on tuotantolaitoksia eri puolilla Eurooppaa:[32][33]
- Ruotsi: Helsingborg, Ljungsbro (tekee muun muassa Tupla-suklaapatukat)
- Hollanti: Roosendaal, Sneek (tekee muun muassa Jenkki-purukumit)
- Irlanti: Dublin
- Slovakia: Levice
- Belgia: Turnhout
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ About Cloetta Cloetta. Viitattu 18.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Group Management Cloetta. Viitattu 3.9.2024. (englanti)
- ↑ Board of Directors Cloetta. Viitattu 3.9.2024. (englanti)
- ↑ a b c d e f g Cloetta Annual Report 2023 2024. Cloetta. Viitattu 3.9.2024.
- ↑ a b Heidi Lehmuskumpu: Panda ja Cloetta aloittavat myyntiyhteistyön Kauppalehti. Viitattu 25.6.2019.
- ↑ Cloetta in brief Cloetta. Viitattu 3.9.2024. (englanti)
- ↑ Tietoa Cloetta-konsernista Cloetta. Arkistoitu 14.8.2016. Viitattu 18.8.2016.
- ↑ a b Koonnut Pekka Virolainen: Makeissuku ei osaa päättää Arvopaperi. Viitattu 25.6.2019.[vanhentunut linkki]
- ↑ Ilkka Sinervä: Cloetta aloitti vauhdilla Suomessa Kauppalehti. Viitattu 25.6.2019.
- ↑ Fazer aikoo ostaa Cloetta Fazerin Arvopaperi. Viitattu 25.6.2019.
- ↑ Auli Mauno: Cloetta Suomeen ensi keväänä Kauppalehti. Viitattu 25.6.2019.
- ↑ Eeva Ahotupa: Cloetta Fazer jakautuu Arvopaperi. Viitattu 25.6.2019.
- ↑ Leaf sulkee Auran makeistehtaan ensi vuoden alussa 16.5.2012. Nelosen Uutiset. Arkistoitu 23.8.2016. Viitattu 25.6.2019.
- ↑ Jari Saario: Cloetta otti suomalaisen Sisun Kauppalehti. Viitattu 25.6.2019.
- ↑ Auli Mauno: Ruotsalainen makeisyhtiö Cloetta saa suomalaisen toimitusjohtajan Kauppalehti. Viitattu 25.6.2019.
- ↑ Mirko Hurmerinta: Cloetta sopii karhusalkkuun Arvopaperi. Viitattu 25.6.2019.[vanhentunut linkki]
- ↑ 34 miljoonan euron karkkikauppa: Candyking sai uuden omistajan Taloussanomat, Ilta-Sanomat. 17.2.2017. Viitattu 26.6.2019.
- ↑ Saara Koho: Cloetta ostaa Candykingin Kauppalehti. Viitattu 25.6.2019.
- ↑ Katjes buys Cloetta’s Italian division for $53 million www.candyindustry.com. Viitattu 26.6.2019. (englanniksi)
- ↑ Cloetta around the world – Italy Cloetta. Arkistoitu 1.9.2016. Viitattu 18.8.2016.
- ↑ Annika Sandholm HellnerText: Cloettas nya vd: Utvecklar inte företaget genom att sitta still Dagens industri. 2.5.2024. Viitattu 12.9.2024. (ruotsiksi)
- ↑ Cloetta Official Website cloetta.se.
- ↑ Priduction facilities Cloetta. Viitattu 3.9.2024. (englanniksi)
- ↑ 2013 Top 100 Candy Companies Candy Industry. Arkistoitu 1.10.2017. Viitattu 12.12.2017.
- ↑ Maija Vehviläinen: Suklaata salkkuun? – laaja brändivalikoima on näille makeisyhtiöille etu Arvopaperi. Viitattu 25.6.2019.
- ↑ Cloetta around the world – Netherlands Cloetta. Arkistoitu 27.8.2016. Viitattu 18.8.2016.
- ↑ Cloetta around the world – Norway Cloetta. Arkistoitu 4.9.2016. Viitattu 18.8.2016.
- ↑ Cloetta around the world – Sweden Cloetta. Arkistoitu 2.9.2016. Viitattu 18.8.2016.
- ↑ a b Cloetta historiikki Cloetta. Arkistoitu 14.8.2016. Viitattu 18.8.2016.
- ↑ Cloetta around the world – Finland Cloetta. Arkistoitu 27.8.2016. Viitattu 18.8.2016.
- ↑ Cloetta around the world – Denmark Cloetta. Arkistoitu 4.9.2016. Viitattu 18.8.2016.
- ↑ Tietoa Cloetta-konsernista 29.4.2017. Cloetta. Arkistoitu 1.2.2017. Viitattu 29.4.2017.
- ↑ Cloettan vuosikertomus 2016 (sivut 37–39) 29.4.2017. Cloetta. Viitattu 29.4.2017.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cloetta Wikimedia Commonsissa
