Claudia Procula
Claudia Procula oli legendojen ja perimätiedon mukaan Pontius Pilatuksen vaimo. Hänet mainitaan ilman nimeä Matteuksen evankeliumissa, jossa hän pyytää miestään säästämään Jeesuksen hengen. Claudia Proculan mainitaan nähneen Jeesuksesta unia. Lisäksi hänen uskotaan kääntyneen kristinuskoon. [1] [2] [3]
Apokryfinen Nikodemuksen evankeliumi kertoo tapahtumista eritellymmin. Kirkkoisä Origenes esitti, että Claudia Proculasta olisi tullut kristitty ja uni olisi ollut Jumalan lähettämä. Kilpailevat lähteet väittävät unen tulleen Saatanalta, joka yritti estää Jeesuksen ristiinnaulitsemisen. [4]
Claudia Procula on ortodoksisen kirkon ja Etiopian ortodoksisen kirkon pyhimys. Ortodoksinen kirkko viettää Claudia Proculan muistopäivää 27. syyskuuta ja Etiopian ortodoksinen kirkko viettää Cladia Proculan ja Pontius Pilatuksen yhteistä muistopäivää 25. kesäkuuta. [5]
Fiktiohahmona
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joissakin keskiaikaisissa taideteoksissa Claudia Procula esiintyy yhdessä miehensä kanssa. Hän yleensä seisoo miehensä takana, joskus kuiskaten hänen korvaansa.
Vuonna 1611 ilmestyi englantilaisen runoilijan Aemilia Lanyerin runo Salve Deus Rex Judaeorum. Claudia Procula on runon päähenkilö, joka kertoo tarinan Aatamista ja Eevasta ja väittää Pontius Pilatuksen tehneen syntiä kun ei kuunnellut vaimoaan. Pontius Pilatuksen synti olisi päinvastainen kuin Aatamin: Aatami kuunteli vaimoaan eikä estänyt pahuutta tapahtumasta. Näin Claudia Procula olisi eräänlainen naisemansipaation esitaistelija.
Charlotte Brontë kirjoitti vuonna 1846 runon Pilatuksen vaimon uni. Sen jälkeen Claudia Procula on esiintynyt kirjallisuudessa muun muassa kahdessa Antoinette Mayn romaanissa, jotka ilmestyivät 2006 ja 2008. Niissä hän kertoo, että Pilatuksen puoliso olisi Rooman ylhäisöä ja keisari Augustuksen sukulainen.
Suomalaisessa kirjallisuudessa Claudia Procula esiintyy Asko Sahlbergin romaanissa Pilatus (2016). Romaanissa hänet kuvataan paljon lukevaksi, vakavamieliseksi, jumalia ja Jumalaa pohdiskelevaksi naiseksi. Kun Pilatus ja Claudia asuvat Caesareassa, nuori Jeshua (Jeesus) -niminen puuseppä valmistaa hänelle vaatekaapin. Claudia ja Jeshua tutustuvat ja Claudia pohtii Jeshuan opetuksia. Vanhemmalla iällä hän palaa Palestiinaan liittyäkseen kristittyihin. [6] [7]
Claudia Proculan hahmo esiintyy useissa elokuvissa. Vuonna 1927 valmistuneessa Cecil B. DeMillen elokuvassa Kuningasten kuningas häntä esitti Majel Coleman. Vuonna 1935 ensi-iltaan tuli Julien Duvivierin elokuva Golgatha, jossa häntä näytteli Edwige Feullière. Hänet mainitaan ohimennen vuonna 1953 ensi-illan saaneessa elokuvassa Näin hänen kuolevan, jossa käsiään pesevä Pilatus tokaisee: "vaimollanikin oli tästä asiasta mielipiteensä." Hän esiintyy lyhyesti myös komediassa Brianin elämä.
Elokuvassa The Passion of the Christ (2004) hän esiintyy nimellä Claudia Procles ja häntä esittää Claudia Gerini. Elokuvassa hän yrittää turhaan saada miehensä säästämään Jeesuksen hengen. Hän tarjoaa lohtuaan ristiinnaulitsemisen jälkeen Jeesuksen äidille ja Maria Magdalenalle.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ https://www.britishmuseum.org/collection/term/BIOG158879
- ↑ http://www.encyclopedia.com/women/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/claudia-fl-26-36-ce
- ↑ http://bobkaylor.com/the-wife-of-pilate-dreaming-of-jesus/
- ↑ http://www.christianiconography.info/pilate.html
- ↑ https://www.neverthirsty.org/bible-qa/qa-archives/question/is-there-more-information-on-pontius-pilates-wife/
- ↑ http://www.kirkkojakaupunki.fi/-/arvio-asko-sahlbergin-romaanissa-pontius-pilatus-on-melankolinen-mies
- ↑ http://ammankirjablogi.blogspot.com/2018/11/asko-sahlberg-pontius-pilatus.html