Claude Laydu
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Claude Laydu | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 10. maaliskuuta 1927 Bryssel, Belgia |
Kuollut | 29. heinäkuuta 2011 (84 vuotta) Pariisi, Ranska |
Ammatti | näyttelijä |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Claude Laydu (10. maaliskuuta 1927 Bryssel, Belgia – 29. heinäkuuta 2011 Pariisi, Ranska[1]) oli Belgiassa syntynyt sveitsiläinen näyttelijä.
Laydu näytteli teatterissa, ennen kuin hänet valittiin päärooliin Robert Bressonin elokuvaan Papin päiväkirja vuonna 1950.[2] Seuraavan vuosikymmenen ajan Laydu työskenteli elokuvataiteen parissa aina vuoteen 1963 asti, jonka jälkeen hän näytteli vain kahdessa elokuvassa, Le Destin de Priscilla Davies (1979) ja Nounours (1995), jonka hän käsikirjoitti yhdessä Christine Laydun kanssa.
Filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Papin päiväkirja (Ambricourtin pappi, Curé d'Ambricourt) 1951
- Le voyage en Amérique (François Soalhat) 1951
- Au coeur de la Casbah (Michel) 1952
- Hiipivät askeleet (Philippe Arnaud) 1952
- Le chemin de Damas (Etienne) 1952
- La guerra de Dios (Andrés) 1953
- Le bon Dieu sans confession (Roland Dupont) 1953
- La route Napoléon (Pierre Marchand) 1953
- Raspoutine (Isä Alexandre) 1954
- Jumalan ruoska (Valentiniano Caesar) 1954
- Interdit de séjour (Pierre Ménard) 1955
- Altair (Rossi) 1956
- Sinfonia d'amore (Franz Schubert) 1956
- La roue (Roland Pelletier) 1957
- En votre âme et conscience (tv-sarja)– L'affaire Beauvallon 1958
- Vallankumouksen varjossa (Le Chevalier de la Force) 1960
- Italienisches Capriccio (Carlo Goldoni) 1961
- Mafia alla sbarra (1963)
- Le destin de Priscilla Davies (tv-elokuva) (Le caissier) 1979
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Bergan, Ronald: Claude Laydu obituary: Admired actor with an instinctive presence and austere looks The Guardian. 11.8.2011. Viitattu 27.8.2011. (englanniksi)
- ↑ "Anton Karl Kozlovic, Lights! Camera! Sermon!: Additional Research Notes on Sacred Servant Categories Within the Popular Cinema (Arkistoitu – Internet Archive)". "The embarrassingly self-conscious Priest of Ambricourt (Claude Laydu) in Diary of a Country Priest (1951, Robert Bresson) who acted more like death warmed up than a vibrant servant of the Lord, no doubt, partially due to his growing stomach cancer. Even his faith, the celebration of the Liturgy of the Hours and the sacraments were of no comfort to him."