Claude Henry Baxter Grant
Claude Henry Baxter Grant (1878 Lontoo–9. tammikuuta 1958) oli brittiläinen kapteeni ja lintutieteilijä.
Grant kouluttautui kenttäbiologiksi Lontoon yliopistossa ja aloitti uransa taksonomina Natural History Museumissa. Vuonna 1899 hän liittyi armeijaan toisen buurisodan aikana, ja keräsi lintuja ja nisäkkäitä museon toimeksiannosta. Hän matkusti laajalti Etelä- ja Itä-Afrikassa sekä myös Etelä-Amerikassa, ja osallistui British Ornithologists' Unionin (BOU) retkelle Hollannin Uuteen Guineaan (Irian Jaya) 1910.
Grant palveli itäisessä Afrikassa ensimmäisessä maailmansodassa 1914-1918, ja palasi sinne sodan jälkeen siirtomaaviranomaisena. Hän palasi Englantiin 1932 ja työskenteli kuolemaansa saakka Natural History Museumin afrikkalaisten lintujen kokoelmien parissa.
Grant toimitti Bulletin of the British Ornithologists' Club-julkaisua (1935-1940 ja 1947-1952) ja BOU:n julkaisua Ibis (1941-1947).
Grant nimesi joitakin lintulajeja, kuten ruohikkokiurun, sekä yhdessä Cyril Winthrop Mackworth-Praedin kanssa, muun muassa malawinrusorinnan (Sheppardia lowei) ja papyrushempon (Serinus koliensis ).[1]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- On the species and races of the yellow wagtails from Western Europe to Western North America, yhdessä C.W. Mackworth-Praedin kanssa (1952).
- African handbook of birds, yhdessä C.W. Mackworth-Praedin kanssa (6 osaa, 1952–1973).[2]