Lakkipuu
| Lakkipuu | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Alaheimo: | Faboideae |
| Suku: | Lakkipuut Cladrastis |
| Laji: | kentukea |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cladrastis kentukea |
|
| Synonyymit | |
|
|
 |
|
| Katso myös | |
Lakkipuu eli amerikanlakkipuu[2] (Cladrastis kentukea) on hernekasvien heimoon, Faboideae-alaheimoon ja lakkipuiden sukuun kuuluva kasvilaji.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kasvutapa ja lehdet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lakkipuu on kesävihanta puu, jonka tyypillinen kasvukorkeus on 10–16 metriä; joskus se voi kuitenkin saavuttaa jopa 25 metrin korkeuden. Kasvi muodostaa pyöreän, kupumaisen latvuksen. Kasvin sileä ja ohut kuori on väriltään harmaasta harmaanruskeaan ja muistuttaa euroopanpyökin (Fagus sylvatica) kuorta. Puuaineksen kirkkaankeltainen väri on aiheuttanut sen, että mm. saksassa lajia kutsutaan nimellä Amerikanisches Gelbholz ("amerikkalainen keltapuu").
Vuorottaiset, 25–32 senttimetrin pituiset lehdet jakautuvat lehtilapaan ja 3–5 senttimetrin mittaiseen lehtivarteen. Lehtilapa on vuorottain parittomasti lehdykällinen ja koostuu 7 tai 9 (joskus 5–11) lehdykästä. Lyhytvartiset, teräväkärkiset, soikeat lehdykät ovat pituudeltaan 6–14, leveydeltään 3–9 senttimetriä ja ehytlaitaisia. Alapinta on harvakarvainen, yläpinta kalju. Korvakkeet puuttuvat. Ruskaväri vaihtelee kirkkaankeltaisesta oranssiin. Lehtien pudottua ruodit jäävät joskus puuhun ja lehtilavan tyvi peittää uudet lehtisilmut.
Kukat ja hedelmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lakkipuu kukkii kesäkuusta elokuuhun, usein epäsäännöllisesti vain joka kolmas-viides vuosi. Miellyttävän tuoksuisilla, kaksineuvoisilla, lyhytvartisilla, valkoisilla tai joskus vaaleanpunaisilla herneenkukilla on karvainen ja kuppimainen, lyhytlohkoinen verhiö. Kukat kasvavat yhdessä runsaskukkaisissa 25–35 senttimetrin mittaisissa varrellisissa tertuissa.
Kukasta kypsyvät 6–10 senttimetrin pituiset, litteät ja teräväkärkiset palot sisältävät 2–6 siementä ja ovat kapeahkoja.
Kromosomiluku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lakkipuun kromosomiluku on 2n = 28.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alun perin lakkipuu on kasvanut luonnonvaraisena ainoastaan Pohjois-Amerikan itäosissa suunnilleen Virginiasta Georgiaan ulottuvalla alueella.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lakkipuuta käytetään laajalti koristekasvina lauhkealla vyöhykkeellä, erityisesti tienvarsilla ja puistoissa. Laji menestyy parhaiten kalkkipitoisessa, tuoreessa, syvämultaisessa maaperässä ja sietää varjoa. Kasvin kirkkaankeltaisesta puuaineksesta valmistetaan tekstiiliväriä. Itse puuainesta käytetään jonkin verran erityishuonekaluihin, kiväärinvarsiin ja koristeellisiin sorvaustöihin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ IUCN SSC Global Tree Specialist Group & Botanic Gardens Conservation International (BGCI): Cladrastis kentukea IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 31.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Amerikanlakkipuu – Cladrastis kentukea Viitattu 25.11.2021.
