Cláudio Santoro
Cláudio Santoro (23. marraskuuta 1919 Manaus – 27. maaliskuuta 1989 Brasília) oli brasilialainen säveltäjä, viulisti ja kapellimestari.[1]
Santoro etsi varhaisimmista teoksistaan saakka aina uusia musiikillisia ilmaisutapoja, joten tuotannon tyylillinen kirjo on laaja. Santoro sävelsi esimerkiksi dodekafonisia teoksia 1940-luvulla, siirtyi tämän jälkeen brasilialaiskansallisempaan ilmaisuun ja kokeili lopulta myös aleatoriikkaa sekä elektroakustisuutta. Santoron lähes viidestäsadasta sävellyksestä koostuvaan tuotantoon kuuluu esimerkiksi neljätoista sinfoniaa, konserttoja, ooppera, elokuvamusiikkia ja 73 tiedossa olevaa soolopianoteosta. Pianoteosten joukossa ovat kuusi sonaattia, kaksi sonatiinia ja 34 preludia.[2]
Santoron poika on pianisti, cembalisti Alessandro Santoro.[3] Cláudio Santoron mukaan nimetty kansallisteatteri on Oscar Niemeyerin suunnittelema.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Cláudio Santoro (1919-1989) Bibliothèque nationale de France Data
- ↑ Musical Integration: The Stylistic Evolution of the Music of Cláudio Santoro as Observed in his Works for Piano Digital Repository at the University of Maryland
- ↑ Events: Claudio Santoro: 100 Years (Arkistoitu – Internet Archive) University of Oxford
- ↑ The Adventures of a Cello: Revised Edition, with a New Epilogue, s. 191 Carlos Prieto
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
