Circé-luokka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Circé-luokka
Tekniset tiedot
Uppouma 500 t
Pituus 50,9 m (kokonaispituus)
Leveys 8,9 m
Syväys 3,6 m
Koneteho 1 800 bhp
Propulsio 1-akselinen MTU-dieselmoottori
Nopeus 15 solmua
Miehistöä 45
Aseistus
Meritorjunta ei
Ilmatorjunta 1 x 20 mm ilmatorjuntatykki
2 x PAP 104

Circé-luokka oli Ranskan laivaston viiden miinantorjunta-aluksen muodostama alusluokka, joka oli maailman ensimmäinen varta vasten rakennettu miinantorjunta-alusluokka.

Alusten suunnittelun lähtökohtana oli DUBM 20 -miinanetsintäkaikuluotain ja BAP 104 -miinanetsintäluotain, jonka käyttöä varten oli taavetti sijoitettava aluksen perään. Järjestelmä kykeni havaitsemaan miinat jopa 60 metrin syvyydestä ja 500 metrin etäisyydeltä. Aluksille ei asennettu perinteistä raivauskalustoa. Kaikuluotaimen käyttöön varatut tilat olivat komentosillan etupuolelle rakennetussa hytissä. Cerekselle asennettiin automaattisen merkintäjärjestelmän EVECin prototyyppi, joka myöhemmin asennettiin myös muihin luokan aluksiin. 1980-luvun lopulla kaikuluotain vaihdettiin DUBM 20A:ksi ja edelleen DUBM 20B:ksi.[1]

Suunnittelun perusteina olivat pieni magneettinen heräte ja hiljaisuus. Runko valmistettiin sandwich-periaatteella, jossa vuorottelivat puu ja vaahtomuovi. Ulommaisten kerrosten ollessa lasikuitua ylläpidon helpottamiseksi. Kansirakenteet olivat lasikuitua ja puuta.[1]

Varsinaisen propulsiojärjestelmän lisäksi aluksille asennettiin miinanraivausta varten kaksi aktiiviperäsintä, joiden juureen asennettiin korkkiruuvipotkurit. Voimanlähteenä oli 260 hevosvoiman sähkömoottori.[1]

Circé-luokan miinantorjunta-alukset[1]
Nimi Telakka Kölinlasku Vesille Valmis Kohtalo
Cybèle CMN, Cherbourg 2. maaliskuuta 1972 myyty Turkille TCG Erdek (M-263)
Calliope CMN 20. lokakuuta 1971 myyty Turkille TCG Edincik (M-260)
Clio CMN 10. kesäkuuta 1971 myyty Turkille TCG Erdemli (M-264)
Circé CMN 15. joulukuuta 1970 myyty Turkille TCG Edremit (M-261)
Ceres CMN 10. elokuuta 1972 myyty Turkille TCG Enez (M-262)

Turkin puolustusministeriö ja DCN International allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan luokan alukset luovutetaan Turkin laivastolle. Ennen siirtoa alukset huollettiin ja niiden miinantorjuntakalusto modernisoitiin. Aluksille muun muassa asennettiin uusi Minetac-taistelunjohtojärjestelmä, GPS ja PAP Plus -kalusto.[2]

  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947-1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1 (englanniksi)
  • Dossier. Naval Forces International Forum for Maritime Power, 1997, XVIII. vsk, nro V, s. 68- 70. Mönch Publishing. (englanniksi)
  1. a b c d Gardner, Robert s. 131
  2. Dossier 1997 s. 69