Cipriano de Rore
Cipriano de Rore (1516 – ennen vuotta 1565) oli ranskalais-flaamilainen säveltäjä. Hänen varhaisesta elämästään tai saapumisestaan Venetsiaan ei ole säilynyt varmoja tietoja. Hänen kuitenkin tiedetään laulaneen Basilica di San Marcon kuorossa vuosina 1542–1546. Hän opiskeli Adrian Willaertin johdolla.[1]
Vuodesta 1547 de Rore toimi musiikillisena johtajana Ferraran herttua Ercole II:n palveluksessa. Herttua kuoli vuonna 1559 de Roren ollessa vierailulla Antwerpenissä. Vuonna 1560 de Rore sai vastaavan viran parmalaisessa hovissa. Vuonna 1563 hän seurasi Willaertiä maestro di cappellana Basilica di San Marcossa. Hän kuitenkin palasi seuraavana vuonna aiempaan virkaansa Parmaan.[1]
De Rorelta on säilynyt kolme messua, 65 motettia, passio, kahdeksan psalmia, Magnificateja, 125 madrigaalia ja eräitä chansoneita. Hänen hengellinen musiikkinsa on kokonaisuudessaan konservatiivista; hänen madrigaalinsa ovat historiallisesti tärkeämpiä. Hän suosi vakavaa ja korkealentoista runoutta. Hän pyrki aina vangitsemaan tekstien tunnelman musiikillisin keinoin. Eräiden erityisen voimakkaiden tekstien yhteydessä hän käytti rohkeaa kromatiikkaa ja modulaatioita.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
