Cia-cia
| Cia-cia | |
|---|---|
| Oma nimi | 바하사 찌아찌아, Bahasa Ciacia |
| Tiedot | |
| Alue |
 Indonesia |
| Puhujia | 80 000 (2005) |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | hangeul, latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | Austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmä | Polynesialaiset kielet |
| ISO 639-3 | cia |
Cia-cia[1] (hanguliksi: 바하사 찌아찌아, romanisaatio Bahasa Ciacia) on austronesialainen kieli, jota puhutaan pääasiassa Baubaun kaupungissa eteläisessä Butonissa, Indonesiassa. Sen lähimpiä sukulaiskieliä ovat lasalimu ja kumbewaha. Kielen katsotaan olevan uhanalainen.[2]
Vuonna 2005 cia-ciata puhui noin 80 000 henkilöä.
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puoliavoin | e | o | |
| Avoin | a |
Lähde:[3]
Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Bilabiaali | Alveolaari | Postalveolaari | Velaari | Uvulaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ŋ | |||
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | |||
| Implosiivi | ɓ | ɗ | ||||
| Affrikaatta | t͡ʃ | d͡ʒ | |||||
| Frikatiivi | β | s | h | |||
| Tremulantti | r | ʁ | ||||
| Lateraali | l |
Lähde:[3]
Kirjakieli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2009 kieli saavutti kansainvälistä huomiota, kun Baubaun kaupunki otti virallisesti käyttöön korealaisen hangul-aakkoston cia-cian kirjoittamiseen.[4]
Indonesian Korean suurlähettiläs Nicholas T. Dammen ja professori Chun Tai-hyun ehdottivat korealaisten aakkosten käyttöön ottamista vuonna 2007. Tammikuussa 2010 he kertoivat The Korea Times -sanomalehdelle, että hangulia ei vielä ole virallisesti otettu käyttöön, koska Baubaun pormestari Amirul Tamim ei ollut tehnyt tarvittavia toimenpiteitä.[5]
Nykyään kieltä voidaan kirjoittaa sekä korealaisilla että latinalaisilla aakkosilla. Myös arabialaisia aakkosia on yritetty käyttää, mutta niiden käyttö on jäänyt lähes kokonaan pois.[6]
Sanastoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Numerot yhdestä kymmeneen:
| Suomeksi | yksi | kaksi | kolme | neljä | viisi | kuusi | seitsemän | kahdeksan | yhdeksän | kymmenen |
| Romanisaatio | dise, ise | rua, ghua | tolu | pa'a | lima | no'o | picu | walu, oalu | siua | ompulu |
Verbejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 부리 buri 'kirjoittaa'
- 뽀가우 pogau 'puhua'
- 바짜안 baca'an 'lukea'.
Substantiiveja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 아나 ka'ana 'koti'
- 시골라 sigola 'koulu'
- 사요르 sayor 'vihannes
- 보꾸 boku 'kirja'
Puhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 따리마 까시 Tarima kasi. 'Kiitos.'
- 인다우 미아노 찌아찌아 Indau miano Cia-Cia. 'Minä olen Cia-Cia.'
- 인다우 뻬엘루 이소오 Indau pe'elu iso'o. 'Minä rakastan sinua.'
- 모아뿌 이사우 Moapu isau. 'Anteeksi.'
- 움베 Umbe. 'Kyllä.'
- 찌아 Cia. 'Ei.'
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Cia-Cia Ethnologue. Viitattu 17.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Glottolog 4.5 – Cia-Cia glottolog.org. Viitattu 17.4.2022.
- ↑ a b Cia-Cia language omniglot.com. Viitattu 17.4.2022.
- ↑ Cia-Cia adopts Hangul to preserve spoken language 7.8.2009. The Hankyoreh. Viitattu 17.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Hangeul didn’t become Cia Cia’s official writing The Korea Times. 6.10.2010. Viitattu 17.4.2022. (englanniksi)
- ↑ ScriptSource – Cia-Cia scriptsource.org. Viitattu 17.4.2022.
