Christian Sarron
Christian Sarron (s. 27. maaliskuuta 1955)[1] on kilpauransa lopettanut ranskalainen ratamoottoripyöräilijä ja valmentaja. Hän voitti 250-kuutioisten sarjan maailmanmestaruuden vuonna 1984.[2]
Christian Sarron varttui Clermont-Ferrandissa Ranskassa.[1] Ratamoottoripyöräilyn MM-sarjaan Sarron osallistui ensimmäisen kerran vuonna 1976 350-kuutioisten Tšekkoslovakian ja Länsi-Saksan osakilpailuissa. Heti seuraavalla kaudella Sarron otti ensimmäisen MM-sarjan osakilpailuvoittonsa 250-kuutioisten Länsi-Saksan osakilpailussa ja oli kolme kertaa palkintopallilla 350-kuutioisten MM-sarjassa. Tämän jälkeen loukkaantumiset ja siirtyminen 500-kuutioisiin hidastivat Christian Sarronin kehittymistä. Hän ei ollut neljään seuraavaan kauteen kertaakaan MM-sarjassa palkintosijoilla ja kausi 1980 jäi häneltä jopa kokonaan MM-sarjan osalta väliin.
Christian Sarron palasi pienempiin luokkiin menestyksekkäästi kaudella 1982. Hän saavutti Suomen osakilpailussa voiton 250-kuutioisissa ja hopean 350-kuutioisissa. Hyvät esitykset toivat Sarronille tallipaikan Yamahalle 250-kuutioisiin täyden MM-sarjan kiertämiseen seuraavalla kaudella 1983. Sarron ajoi 11 osakilpailussa viisi kertaa palkintopallille ja oli kokonaissarjan toiseksi paras kuljettaja. Seuraava kausi 1984 oli Sarronin uran huippu. Hän ajoi kolmen osakilpailun voittoon ja oli kokonaispisteissä maailmanmestari.
250-kuutioisten maailmanmestaruuskauden jälkeen Christian Sarron siirtyi jälleen 500-kuutioisiin. Tällä kertaa paremmalla menestyksellä. Heti seuraavalla kaudella 1985 500-kuutioisissa Sarron voitti yhden MM-osakilpailun ja oli kokonaissarjan kolmas. Tämän jälkeen Sarron ei yltänyt enää urallaan osakilpailuvoittoihin, mutta oli vielä kaudella 1989 MM-sarjan kolmas kokonaispisteissä. Viimeisen MM-osakilpailunsa Sarron ajoi kaudella 1992.
Ratamoottoripyöräilyn MM-sarjan lisäksi Christian Sarron on kilpaillut menestyksekkäästi Bol d'orin 24 tunnin ajoissa. Vuonna 1976 hänen joukkueensa oli kilpailun toinen ja vuonna 1994 hän voitti kilpailun veljensä Dominique Sarronin ja Yasutomo Nagain kanssa.[3] He tekivät silloin kilpailun uuden matkaennätyksen 667 kierrosta Paul Ricardin radalla.[4]
Kilpauran jälkeen Christian Sarron on toiminut Eurosportin moottoripyöräkilpailujen asiantuntijakommentaattorina[5] sekä moottoripyöräilyn valmennus- ja johtotehtävissä. Hän on ollut Yamahan Superbike -joukkueen tallipäällikkö[6] ja toimii nykyisin Yamaha Viltaïs Expérience Superstock -joukkueen valmentajana ja teknisenä asiantuntijana.[4]
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]250cc-luokka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestari 1984
- MM-sarjan toinen 1983
- 6 osakilpailuvoittoa MM-sarjassa, 7 kakkossijaa ja 2 kolmossijaa
350cc-luokka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 3 kakkossijaa MM-sarjan osakilpailuissa ja 1 kolmossija
500cc-luokka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- MM-sarjan kolmas 1985 ja 1989
- 1 osakilpailuvoitto MM-sarjassa, 3 kakkossijaa ja 14 kolmossijaa
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bol d'or voittaja 1994 ja toinen sija 1976
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Christian Sarron Yamaha community. Viitattu 28.11.2013.
- ↑ Christian Sarron MotoGP.com. Arkistoitu 18.4.2012. Viitattu 28.11.2013.
- ↑ Christian Sarron Yamaha motor.com. Viitattu 28.11.2013.
- ↑ a b Christian Sarron, from world champion to coach 21.04.2013. Motoracing live.com. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 28.11.2013.
- ↑ Christian Sarron: Besuch bei Lorenzo, TV-Arbeit 17.05.2013. Speedweek. Viitattu 28.11.2013.
- ↑ The 20th Motorcycle mechanics show 19.10.2013. Carole Nash. Viitattu 28.11.2013.
1949: Bruno Ruffo | 1950: Dario Ambrosini | 1951: Bruno Ruffo | 1952: Enrico Lorenzetti | 1953: Werner Haas | 1954: Werner Haas | 1955: Hermann-Paul Muller | 1956: Carlo Ubbiali | 1957: Cecil Sandford | 1958: Tarquinio Provini | 1959: Carlo Ubbiali | 1960: Carlo Ubbiali | 1961: Mike Hailwood | 1962: Jim Redman | 1963: Jim Redman | 1964: Phil Read | 1965: Phil Read | 1966: Mike Hailwood | 1967: Mike Hailwood | 1968: Phil Read | 1969: Kel Caruthers | 1970: Rob Gould | 1971: Phil Read | 1972: Jarno Saarinen | 1973: Dieter Braun | 1974: Walter Villa | 1975: Walter Villa | 1976: Walter Villa | 1977: Mario Lega | 1978: Kork Ballington | 1979: Kork Ballington | 1980: Anton Mang | 1981: Anton Mang | 1982: Jean-Louis Tournadre | 1983: Carlos Lavado | 1984: Christian Sarron | 1985: Freddie Spencer | 1986: Carlos Lavado | 1987: Anton Mang | 1988: Sito Pons | 1989: Sito Pons | 1990: John Kocinski | 1991: Luca Cadalora | 1992: Luca Cadalora | 1993: Tetsuya Harada | 1994: Max Biaggi | 1995: Max Biaggi | 1996: Max Biaggi | 1997: Max Biaggi | 1998: Loris Capirossi | 1999: Valentino Rossi | 2000: Olivier Jacque | 2001: Daijirō Katō | 2002: Marco Melandri | 2003: Manuel Poggiali | 2004: Daniel Pedrosa | 2005: Daniel Pedrosa | 2006: Jorge Lorenzo | 2007: Jorge Lorenzo | 2008: Marco Simoncelli | 2009: Hiroshi Aoyama |
| ||||||||||||||
