Chen Shui-bian

Chen Shui-bian
Virallinen muotokuva (2000).
Kiinan tasavallan presidentti
20. toukokuuta 2000 - 20. toukokuuta 2008
Edeltäjä	Lee Teng-hui
Seuraaja	Ma Ying-jeou
Henkilötiedot
Syntynyt	12. lokakuuta 1950
Tiedot
Puolue	Demokraattinen edistyspuolue DPP
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Chen Shui-bian (yksink.: 陈水扁; perint.: 陳水扁; pinyin: Chén Shuǐbiǎn; Wade–Giles: Ch'en Shui-pien; s. (virallisesti) 18. helmikuuta 1951, mutta arvellaan, että olisi syntynyt 12. lokakuuta 1950) oli Kiinan tasavallan presidentti vuodesta 2000 vuoteen 2008. Hän oli myös Demokraattisen edistyspuolueen (DPP) puheenjohtaja. Puolue on perinteisesti ollut Taiwanin itsenäistymisen kannattaja.

Hän vannoi virkavalansa toiselle kaudelle presidenttinä 20. toukokuuta 2004. Maaliskuun 2008 presidentinvaaleissa Chen hävisi Guomindang-puolueen ehdokkaalle Ma Ying-jeoulle. Chen joutui jo presidenttikautensa loppupuolella useiden rikosepäilyjen kohteeksi ja hänet tuomittiin vuonna 2009 elinkautiseen vankeusrangaistukseen talousrikoksista.

Poliittisen uran alku

Chen on kotoisin köyhistä oloista, mutta oli hyvä oppilas, ja pääsi kansalliseen yliopistoon opiskelemaan lakia. Chen nousi kuuluisuuteen ensimmäisen kerran 1980 puolustaessaan Kaohsiungin demokratiamielenosoituksiin osallistuneita sotaoikeudessa. Kaikki syytetyt tuomittiin syyllisiksi, mutta Chen sai mainetta puolustuksestaan. Tapauksen jälkeen hän aktivoitui Tangwai-liikkeessä ja hänet valittiin Taipein kaupunginvaltuustoon 1981.

Chen tuomittiin 1985 kunnianloukkauksesta Neo-Formosa-lehdessä Guomindangia (GMD) edustavaa professori Elmer Fengia vastaan. Oikeusjutun aikana rekka-auto ajoi hänen vaimonsa Wu Shu-chenin yli, ja hän jäi jaloistaan halvaantuneeksi. Chen vietti kahdeksan kuukautta vankilassa.

Vuonna 1986 osa Tangwai-aktivisteista perusti Demokraattisen edistyspuolueen, joka oli virallisesti laiton, mutta sitä vastaan ei ryhdytty toimiin. Puolue laillistettiin 1991. Chen valittiin 1989 parlamenttiin. Hän jätti paikkansa 1994 pyrkiessään Taipein pormestariksi, mutta menetti paikkansa vuonna 1998 GMD:n Ma Ying-jeoulle.

Presidenttikausi

Chen valittiin presidentiksi 2000. Häntä olivat vastassa GMD:n Lien Chan ja itsenäinen ehdokas James Soong. Chen voitti 39 %:lla äänistä. Vaikka hän aiemmin tuki Taiwanin itsenäisyyttä, Chen muutti kantaansa virkaanastumispuheessa "neljällä eillä ja yhdellä ilman" (四不一沒有), jossa lupasi olla julistamatta itsenäisyyttä, muuttamatta kansallisia tasavallan nimeä, järjestämättä kansanäänestystä itsenäisyydestä tai muuttamatta doktriinia "erityisistä valtioiden välisistä suhteista" (特殊兩國論), jos Kiinan kansantasavalta ei hyökkää saarelle. "Ilman" tarkoitti, ettei Chen lakkauttanut Kansallisen yhdistymisen neuvostoa, ennen kuin 2006, vaikkei se tavannutkaan kertaakaan hänen virkakautensa aikana.

Chenin uudistukset esti GMD:n ja kahden muun puolueen "sininen koalitio", joka hallitsi parlamenttia. Chenin ensimmäisen kauden aikana pörssi menetti yli puolet kurssistaan ja työttömyys nousi.

Chenia ammuttiin vatsaan Tainanissa vaalikampanjan aikana perjantaina 19. maaliskuuta 2004. Seuraavana päivänä pidetyssä äänestyksessä hänet valittiin niukasti toiselle kaudelle. Hän sai 30 000 äänen enemmistön 12,9 miljoonasta äänestä. Molemmat hänen kansanäänestykseen alistamansa ehdotukset hylättiin. Hänen virkaanastumispäivänään oppositio osoitti mieltään Chenin valintaa vastaan. Kolme päivää ennen virkaanastumista Kansantasavallan Taiwanin asioiden toimisto antoi ns. 17. toukokuuta julistuksen, jossa syytti Chenia pyrkimyksestä itsenäisyyteen.

Joulukuussa 2004 antoi ehdotuksen valtion omistamien yhtiöiden, joiden nimessä oli "Kiinan", nimen muuttamiseksi muotoon "Taiwanin". Näitä olivat mm. China Airlines ja kansallinen öljy-yhtiö. Nimeämisen toteutus jäi kun Chenin tukijat hävisivät saman kuun parlamenttivaalit. Niiden jälkeen Chen jätti DPP:n johtajan paikan. Vuoden 2000 jälkeen DPP kävi läpi kuusi puhemiestä ja hallituksessa oli seitsemän vuoden aikana kuusi pääministeriä.

DPP:n hävittyä paikallisvaalit 2005 Chen kehotti kuuvuoden 2006 uudenvuodenpuheessaan DPP:tä keskustelemaan Kansallisen yhdistymisen neuvoston hajottamisesta ja 27. helmikuuta 2006 hän ilmoitti virallisesti sen lopettamisesta.

Toukokuun 2006 jälkeen Chen joutui osalliseksi useisiin korruptioskandaaleihin. Hänen vävynsä Chao Chien-ming joutui syytteeseen sisäpiirikaupoista ja kavalluksista. Oppositio syytti heinäkuussa myös Chenia vääristä matkalaskuista. Marraskuussa hänen vaimonsa ja kolme presidentinviraston jäsentä joutui syytteeseen valtion varojen varastamisesta. Syyskuussa häntä vastaan alettiin kerätä hänen eroaan vaativaa adressia ja noin 200 000 mielenosoittajaa vaati presidentin eroa presidentinpalatsin ulkopuolella.

Chen jätti presidentinviran toukokuussa 2008. Hänen seuraajakseen tuli kansallispuolue Guomindangin Ma Ying-jeou.

Tuomio talousrikoksista

Chen pidätettiin 12. marraskuuta 2008, ja häntä syytettiin kavalluksista, petoksista ja rahanpesusta. Kahdentoista syytetyn joukossa ovat Chenin vaimo, poika ja miniä. Hän vietti 32 päivää vankilassa, ennen kuin hänet vapautettiin takuita vastaan. Oikeus kuitenkin peruutti takuumahdollisuuden ja Chen palautettiin vankilaan 30. joulukuuta.

Chen tuomittiin syyskuussa 2009 korruptiosta ja talousrikoksista elinkautiseen vankeuteen ja yli neljän miljoonan euron sakkoihin. Chenin vaimo Wu Shu-chen sai myös elinkautisen vankeusrangaistuksen, ja hänen poikansa sekä miniänsä tuomittiin parin vuoden vankeuteen. Chen kutsuu itse oikeudenkäyntiä poliittiseksi. Hän myöntää nostaneensa rahaa valtion kassasta väärennetyillä kuiteilla, mutta väittää rahojen menneen salaisiin operaatioihin.

Kesäkuussa 2013 Chen yritti vankilassa itsemurhaa. Tammikuussa 2015 hänet päästettiin ehdonalaiseen vapauteen lääketieteellisistä syistä. Ehdonalaisen vapautuksen ehtona on, ettei hän saa osallistua poliittiseen toimintaan, puhua julkisesti, antaa haastatteluja tai osallistua vaalikampanjointiin.

Aiheesta muualla

• Taiwan year book 2006: Chen Shui-bian (Arkistoitu – Internet Archive)