Charlie Christensen
Charlie Christensen (s. 1958 Tukholma, Ruotsi) on ruotsalainen sarjakuvapiirtäjä. Hänet tunnetaan parhaiten Aarne Ankka -sarjakuvastaan, jota hän piirsi vuosina 1983–1995.
Christensenin ensimmäinen sarjakuva Häng med på party julkaistiin vuonna 1979 Svenska Serier -lehdessä. Ensimmäinen Aarne Ankka julkaistiin TreNioNio-lehdessä vuonna 1983.[1] Vuonna 1987 sarjakuva siirtyi Metalarberaten-lehteen, jossa se ilmestyi vuoteen 1993.
Walt Disney Company uhkasi haastaa Christensenin oikeuteen johtuen Aarne Ankan ja Aku Ankan yhtäläisyyksistä, jolloin Christensen muutti hahmon ulkonäköä ja sarjakuva jatkui.[2] Hän käytti Aarne Ankkaa piirtäessään pseudonyymiä Alexander Barks, joka oli kunnianosoitus Carl Barksille. Barksin lisäksi hän on saanut vaikutteita Franquinilta, Moebiukselta ja Muñozilta.[1]
Christensenin muita sarjakuvia ovat muiden muassa Odilou, joka kertoo vallankumouksen jälkeisestä Venäjästä, sekä Konrad K. Hän on myös tehnyt Patric Nyströmin kanssa sarjakuvaversion Frans G. Bengtssonin kirjasarjasta Orm Punainen.[3]
Suomennetut albumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aarne Ankka. ((Arne Anka, pääosa sarjoista vuosilta 1987–1989.) Suom. Kristiina Kolehmainen ja Merja Höijer) Helsinki: Jalava, 1998. ISBN 951-887-119-1
- Aarne Ankka 2. ((Arne Anka, 1989–1991.) Suom. Kristiina Kolehmainen ja Merja Höijer) Helsinki: Jalava, 1998. ISBN 951-887-139-6
- Aarne Ankka 3. ((Arne Anka, 1990–1993.) Suom. Kivi Larmola) Helsinki: Jalava, 1999. ISBN 951-887-175-2
- Aarne Ankka. Kansankodin pesänjakajat. ((Arne Anka, 2014–2015.) Suomenkielisen laitoksen käännös ja toimitus: Ville Hänninen ja Vesa Kataisto) Turku: Zum Teufel, 2015. ISBN 978-952-5754-44-5
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Widerberg, Göran: Blek kopia av ankan Dagens Arbeter. Viitattu 9.1.2010. (ruotsiksi)
- ↑ Brown, Steven & Volgsten, Ulrik: Music and manipulation: on the social uses and social control of music, s. 361. Bergham Books, 2006. ISBN 978-184-5-45098-4 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Nilsson, Jan: En recension: Röde Orm Bokkanalen. 19.4.2002. Viitattu 9.1.2010. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]