Charles Magnante
| Charles Magnante | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. joulukuuta 1905 New York City, New York, Yhdysvallat |
| Kuollut | 30. joulukuuta 1986 (81 vuotta) Westchester, New York, Yhdysvallat |
| Ammatti | studiomuusikko, konserttimuusikko, viihdemuusikko |
| Muusikko | |
| Aktiivisena | 1923–1986 |
| Tyylilajit | jazz, klassinen, viihdemusiikki |
| Soittimet | harmonikka |
| Yhtyeet | Charles Magnante Trio |
| Levy-yhtiöt | Columbia, Cook Records, Accordia, Waldorf, Standard, Command, Colonial, Hollywood Records, Grand Award, ABC[1] |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Charles Magnante (7. joulukuuta 1905 New York City, New York, Yhdysvallat – 30. joulukuuta 1986 Westchester, New York, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen harmonikkataiteilija, sovittaja ja säveltäjä, jolla oli merkittävä rooli soittimen imagon kehittämisessä rahvaanomaisena pidetystä kansansoittimesta monien musiikkityylien instrumentiksi.[2]
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Charlesin isä oli suosittu harrastajasoittaja, jota tilattiin usein muun muassa italialaisiin häihin muusikoksi. Jo viiden vanhana Charles lauloi isänsä mukana, ja seitsenvuotiaana hän opetteli korvakuulolta soittoa isänsä instrumentilla, tältä salaa.[3] Jäätyään yhdeksänvuotiaana kiinni harjoittelusta poika yllättyi, kun isä rohkaisikin poikaa soittamaan ja alkoi antaa tälle soittotunteja. Magnante kertoi isänsä olleen myös hänen ainut opettajansa; muutoin hän oli muusikkona itseoppinut. Ensimmäisen klubiesiintymisensä hän teki 17-vuotiaana Elks Clubilla New Yorkissa. Kiertävä taikuri tarjosi hänelle paikkaa kiertueellaan 75 dollarin kuukausipalkalla. Magnante kuitenkin kieltäytyi tarjouksesta ja jatkoi mieluummin harjoittelemista.[1]
Charles Magnante kävi koulua vain kuusi luokkaa, ja sen jälkeen hän avusti perheen elatuksessa soittamalla harmonikkaa Manhattanin ja Staten Islandin välillä kulkevilla lautoilla. Lautoilla esiintyessään hänet huomasi "majuri Bowesina" tunnettu radiopersoona Edward Bowes, joka otti nuoren soittajan suojiinsa.[1]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Magnante soitti 1920- ja 1930-luvuilla useissa New Yorkista radiolähetyksiä tehneissä musiikkiryhmissä, joita johtivat muun muassa Paul Whiteman, Eddie Duchin ja Joe Venuti. Radion välityksellä Magnante alkoi saavuttaa maanlaajuista suosiota, ja hänestä alettiin käyttää nimitystä "maailman paras harmonikansoittaja". Magnante esiintyi ensimmäisenä harmonikansoittajana Carnegie Hallissa vuonna 1933. Radiouransa alkuvaiheissa hänellä saattoi viikon aikana olla enimmillään kolmekymmentäyksi suoraa radiolähetystä ja kahdeksan studiosessiota.[1]
Charles Magnante oli 1940-luvulla yhdessä kitaristi Tony Mottolan ja urkuri George Wrightin kanssa CBS-yhtiön vakiomuusikkoja. Hän toimi studiomuusikkona[2] ja konserttimuusikkona, ja huipentuma lienee esiintyminen Buffalon Civic Stadiumilla 40 000:lle katsojalle.[3] 1940- ja 1950-lukujen radioura kattoi aikansa parhaimpina pidettyjä musiikkiohjelmia, kuten "Manhattan Merry-Go-Round", "Hit Parade" ja "Firestone Hour". Hänen trionsa esiintyi kymmenen vuotta maanantaista perjantaihin NBC:n "Jack Berch Show'n" vakio-orkesterina. Hän teki yhteistyötä myös useiden kuuluisien orkesterinjohtajien ja säveltäjien kanssa sekä sooloesiintyjänä että orkesterimuusikkona.[1]
Uransa loppupuolella 1960- ja 1970-luvuilla Magnante jatkoi levyttämistä ja konserttikiertueita. Vielä vuonna 1984, 78-vuotiaana, hän jatkoi työskentelyä musiikin parissa sovittaen ja äänittäen harmonikkamusiikkia.[1]
Charles Magnante toimi kolme kautta vuonna 1938 perustetun American Accordionists' Associationin puheenjohtajana[2], ja hän oli yksi järjestön kahdestatoista perustajajäsenestä[4].
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Magnante julkaisi useita harmonikansoiton oppikirjoja. Hän teki myös lukuisia sovituksia aikansa iskelmämusiikista sekä klassisista teoksista, joista monia pidetään edelleen harmonikansoittajien standardiohjelmistona.[2] Esimerkiksi Harrington luettelee 198 Charles Magnanten julkaistua harmonikkasovitusta[1]. Magnanten ehkäpä tunnetuin sävellys on sooloteos Accordiana, jonka hän sävelsi vain kahdessakymmenessä minuutissa. Hänen sovituksensa ja sävellyksensä edustavat useita musiikkityylejä, viihdemusiikkia, klassista musiikkia, jazzia ja boogie-woogieta.[3]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Magnante oli naimisissa kahdesti. Hänellä on poika ja tytär eroon päättyneestä ensimmäisestä avioliitosta. Hänen toinen vaimonsa Charlotte oli myös ammattimuusikko, jonka hän tapasi tämän esiintyessä Atlantassa.[3]
Magnante oli innokas suurriistanmetsästäjä, jolla oli lukuisia täytettyjä eläinten päitä muistoina retkiltä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa. Hän kirjoitti metsästyslehtiin artikkeleita matkoistaan ja kokemuksistaan.[3] Charles Magnante halvaantui selkärankaongelmien seurauksena tammikuussa 1986 ja kuoli saman vuoden joulukuussa.[1]
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hän julkaisi sooloäänitteitä useille levymerkeille ja hänen levytyksiään on myös julkaistu uudelleen erilaisina kokoelmina.[2]
- Accordiana, Columbia B-1609 (45 rpm)
- Accordiana, Columbia C-53
- Accordiana, Harmony/Columbia HL 7014
- Accordion at Its Best: Charles Magnante and His Combo, Manhattan MAN 513
- Charles Magnante: Accordionist with Rhythm Accompaniment, Colonial LP-116
- Magnante... In Concert!, ABC Records GA 268 S
- Variety in Rhythm, Standard ST-LP-8 (1945)
- Cocktail Sketches: Charles Magnante, Columbia CL 6135 (1950)
- Accordiana Vol. II, Columbia C-283/CL 6194 (1951)
- Accordion Pops Concert, Cook 1013, (1954-55)
- His & Hers, Cook 1014, (1954)
- Magnante in Concert, Grand Award GA 268 S
- Accordion Variety Concert vol. 1., Accordia V6490 (1956)
- Polka Party, Grand Award GA 33-323, (1956)
- Roman Spectacular, Grand Award GA EP 20226
- Roman Spectacular, Grand Award GA 33-361, (1957)
- Accordiana, Charles Magnante & Mullen Sisters, Hollywood LPH 131, (1958)
- Charles Magnante Plays the Accordion, Grand Award AAS-707, (1958), opetusmateriaali- ja äänitesarja harmonikansoiton opiskelijoille ja opettajille
- Polka Party, Grand Award GA 33-363, (1958)
- Roman Spectacular Volume II, Grand Award GA 33-374, (1958), Stereo release GA 205 SD
- Spanish Spectacular, Grand Award GA 33-379, (1958), Stereo release GA 212 SD
- Paris Panorama, Grand Award GA 33-383, (1958)
- Polkas, Grand Award GA 249 SD, (1960)
- Percussion Italiano, Grand Award GA 33-426 (1959), Stereo release 257 SD, (1961)
- Roman Carnival, Grand Award GA 33-429 / 260 SD (???? / 1962)
- Moods for Moderns, Grand Award GA 33-413
- Roman Accordion, Command R 33 852/RS 852 SD, (1963)
- Roman Accordion, Command SH 87 (1964, edellisestä poikkeava kokoelma Japanin markkinoille)
- Fiesta!, Command R 33 869/RS 835 SD, (1964)
- Romantic Accordion, Command R 33 888/RS 888 SD, (1965)
- Roman Spectacular, Grand Award GA33-205 (1966)
- Roman Spectacular Vol. 2, Grand Award G.A. 233 SD
- Carnival in Faraway Places, Command RS 907 SD, (1967)
- Accordion Bellicosity, Command RSSD 971-2, (1973)
- Polka Party, Waldorf Music Hall MH 45-155
- Holiday in Paris, Waldorf Music Hall MHK 33-1218
- Accordion Variety Concert Volume 1, Accordia Records V6490-10043
- Accordion Encores (C-kasetti), MCR 1001
- Virtuoso Accordion (C-kasetti), MCR 1000
- Boston Radio Interview WGBH FM (C-kasetti), WGBH FM RADIO
- 21 Favorites (kasetti ja kirja)
Mukana muun muassa seuraavilla useiden artistien levytyksistä kootuilla levyillä:
- Stereophonic Spectacular, Grand Award G.A. 400, (1958)
- Stereophonic Spectacular Volume 2, Grand Award G.A. 402-SD, (1958)
- Command Sampler, Volume 11, Command COM-11 SD , (1963)
- Command Sampler, Volume 17: Preview '67, Command COM 17 SD, (1967)
- New Dimensions in Stereo, Command SD 6869-00, (1967)
Magnante oli mukana myös muusikkona useiden kuuluisten artistien, kuten Marlene Dietrichin levyillä, esimerkiksi:
- Annette Hanshaw, Sonny Boy (1928)
- Marlene Dietrich, Lilli Marlene, DECCA 23456 (1945)
- Kenyon Hopkins His Orchestra & Chorus, MERRIMAC 751
Harmonikansoiton oppikirjoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Charles Magnante's Accordion Method: A Graded Course. Book 1. Robbins Music Corp., 1937. (englanniksi)
- Charles Magnante's Accordion Method: A Graded Course. Book 2. Robbins Music Corp., 1940. (englanniksi)
- F. Henri Klickmann (toim.): Charles Magnante Easy Approach to the Accordion for Class or Individual Instruction. Book A. Robbins Music Corp., 1954. (englanniksi)
- F. Henri Klickmann (toim.): Charles Magnante Easy Approach to the Accordion for Class or Individual Instruction. Book B. Robbins Music Corp., 1955. (englanniksi)
Nuottikokoelmia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Piano Accordion Folio of Popular Song Hits, No. 1. Arranged by Charles Magnante. Harry Engel Inc., 1934. (englanniksi)
- Magnante Accordion Transcriptions. Remick Music Corp., 1938. (englanniksi)
- Folio of 10 selections. Robbins Music, 1956. (englanniksi)
- Music with Magnante. Famous Melodies. Arranged for the Accordion by Charles Magnante. Sam Fox Publishing Co., 1959. (englanniksi)
- Best of Magnante Accordion Solos. Arranged by Charles Magnante. Shapiro, Bernstein and Co., 1972. (englanniksi)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Helmi Strahl Harrington (toim.): The Charles Magnante Story. The Autobiography of America's Great Accordionist. (4. p.) Superior, WI: Harrington ARTS Center Publication, 2007. (englanniksi)
- ↑ a b c d e spaceagepop.com: Charles Magnante 2006. www.spaceagepop.com. Viitattu 18.11.2007. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Tom Collins: In Memory of Charles Magnante www.accordions.com. 1999. Accordions Worldwide. Viitattu 18.11.2007. (englanniksi)
- ↑ accordionbillboard.com: Photo of Founders of the American Accordionists Association (AAA) accordionbillboard.com. Arkistoitu 29.10.2008. Viitattu 18.11.2007. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Muut | |
