Charles Mackay
Charles Mackay (1814 Perth, Skotlanti – 1889) oli brittiläinen journalisti, kirjailija ja runoilija, jonka tunnetuin teos on vuonna 1841 julkaistu Extraordinary Popular Delusions and the Madness of Crowds.[1]
Mackay työskenteli toimittajana lontoolaisissa The Morning Chroniclessa ja Illustrated London Newsissa, Glasgow Arguksessa ja raportoi vuosina 1862–1865 The Timesin kirjeenvaihtajana Yhdysvaltain sisällissodan tapahtumista. Kirjailijana hän nousi kuuluisuuteen vuonna 1846 julkaisemallaan runokokoelmalla Voices from the Crowd. Hänen tunnetuinta teostaan Extraordinary Popular Delusions and the Madness of Crowds pidetään markkinapsykologian klassikkona.[1]
Mackay parhaat runoteokset ovat runomittainen kertomus Salamandrine, or love and immortality (1842), lyyrisen hienot Legends of the isles (1845) ja oivalliset runot Voices from the crowd (1846). Hänen myöhempiä kaunokirjallisia julkaisujaan on romaani Luck and what came of it (1881).[2]
Mackayn tytär oli kirjailija Marie Corelli.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Charles Mackay: Biography, Who2 Biography) Viitattu 14.7.2020 (englanniksi)
- ↑ Mackay, Charles, Tietosanakirja osa 5, palsta 1571, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1913
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
