Cenerin tunneli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Cenerin tunneli
Galleria Monte Ceneri
Näkymä tunnelin pohjoispäästä Monte Cenerin pohjoisrinteeltä kohti länttä, Maggiorejärveä ja Locarnoa.
Näkymä tunnelin pohjoispäästä Monte Cenerin pohjoisrinteeltä kohti länttä, Maggiorejärveä ja Locarnoa.
Alittaa Monte Ceneri
Paikkakunta Ticinon kantoni
Alkupiste Montecenerin kunta
Loppupiste Montecenerin kunta
Maa Sveitsi
Koordinaatit 46°8′10″N, 8°55′20″E
Pituus 1,7/1,7 km
Syvyys 450 m mpy.
Raiteita 2 erillisissä tunneleissa
Ylläpitäjä SBB

Cenerin tunneli (ital. Galleria Monte Ceneri, saks. Ceneritunnel) on 1,7-kilometrinen rautatietunneli Etelä-Sveitsissä, Ticinon kantonissa, Bellinzonan ja Luganon välillä. Tunneli alittaa Monte Ceneri -nimisen, 626 metriä korkean kukkulan noin 450 metrin korkeudessa.[1] [2]

Tunneli on kaksiaukkoinen: itäisen tunnelin pituus on 1 675 metriä ja läntisen 1 692 metriä. Itäinen tunneli (Monte Ceneri I) on otettu käyttöön 10.4.1882 osana Giubiasco-Lugano-yhteyttä. Läntinen tunneli (Monte Ceneri II) on otettu käyttöön vuonna 1933.[3]

Tunneli on osa valtiollisen SBB:n rataverkkoa. Tunneliyhteyden kapasiteettia lisätään tekeillä olevalla Cenerin pohjatunnelilla, joka on suunniteltu otettavan käyttöön vuonna 2019.

  • Wägli, Hans G.: Schienennetz Schweiz. Réseau ferré suisse. (Strecken, Brücken, Tunnels. Ein technisch-historischer Atlas. Atlas technique et historique. Toutes les lignes, les ponts, les tunnels) Zürich: AS Verlag & Buchkonzept AG, 2010. ISBN 978-3-909111-74-9 (saksaksi), (ranskaksi)
  • Wägli, Hans G.: Bahnprofil Schweiz. Le rail suisse en profil. CH+. (Teoksen Schienennetz Schweiz, Réseau ferré suisse erillinen liite) Zürich: AS Verlag & Buchkonzept AG, 2010. ISBN 978-3-909111-74-9 (saksaksi), (ranskaksi)
  1. National map: swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) map.geo.admin.ch. Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. Viitattu 11.12.2010. (saksaksi),(ranskaksi),(italiaksi),(retoromaaniksi),(englanniksi)
  2. Bahnprofil Schweiz, s. 68
  3. Schienennetz Schweiz, s. 19, 151