Dion Kassios
Dion Kassios[1] (m.kreik. Δίων ὁ Κάσσιος, Diōn ho Kassios; lat. Cassius Dio Cocceianus; 155[2][3] tai noin 163/164[4] – 229 tai 235 jälkeen) oli antiikin kreikkalais-roomalainen historioitsija ja poliitikko. Hänet tunnetaan siitä, että hän kirjoitti Rooman historiaa käsittelevän teoksen joka käsitti tapahtumat Aineiaasta ja Rooman perustamisesta vuoteen 229.[2][4]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dion Kassios syntyi Nikaiassa, Bithyniassa. Hänen isänsä oli roomalainen senaattori ja Lyykia-Pamfylian, Kilikian ja Dalmatian maaherra Manius Cassius Apronianus. Äitinsä puolelta Dion oli kreikkalaista syntyperää ja puhuja Dion Khrysostomoksen sukulainen. Teoksensa hän kirjoittikin kreikaksi. Vuonna 180 hän muutti Roomaan, jossa hän ystävystyi Commodoreksen, Septimius Severuksen ja Aleksanteri Severuksen kanssa. Hän pääsi senaatin jäseneksi ja valtion korkeimpiin kunniavirkoihin.[3]
Dion oli kvestorina vuonna 188 tai 189, mikä toi hänet senaatin jäseneksi. Vuonna 194 tai 195 hän oli preettori ja noin vuonna 205 consul suffectus. Keisari Aleksanteri Severuksen aikana hän toimi African, Dalmatian ja Pannonian prokonsulina sekä myöhemmin toistamiseen konsulina vuonna 229. Tämän jälkeen Dion joutui epäsuosioon mielipiteittensä vuoksi, ja keisari Aleksanteri Severus kehotti häntä lähtemään Roomasta. Hän oli myös toiminut alaisiaan sotilaita kohtaan varsin julmasti, minkä takia hänen oma turvallisuutensa oli vaarassa[3]. Dio vetäytyikin julkisesta elämästä synnyinseudulleen Bithyniaan, jossa hän kuoli.[2][4]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dion julkaisi Rooman historiaa käsittelevän teoksen Historiae Romanae, joka käsitti 80 kirjaa. Tämä 22 vuoden tutkimustyön tulos käsitti Rooman historian yli 983 vuoden ajalta aina Aineiaan saapumisesta Italiaan ja Rooman perustamisesta vuoteen 229. Kokonaisina ovat säilyneet vain kirjat 36–54 (vuodet 68 eaa. – 10 eaa.) ja lyhennelminä kirjat 55–60 (9 eaa. – 46 jaa.). Muista kirjoista on jäljellä vain lyhyitä katkelmia. Julius Caesarin aikaan asti Dio antaa tapahtumista vain yhteenvetoja. Tämän jälkeen hän myös kertoo enemmän yksityiskohtia. Dion otti työhönsä mallia Thukydideeltä. Hän kertoo teoksessaan muun muassa Bulla Felixistä.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Michael Grant: The Antonines: The Roman Empire in Transition. Routledge, 1994. ISBN 0-415-10754-7 (englanniksi)
- Paavo Castrén & Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Koistinen, Olavi: HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on (XLS) hs.fi. 30.11.2013. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ”Kreikaksi kirjoittaneen senaattorihistorioitsijan nimi on joko Cassius Dio (lat.) tai Kassios Dion (kr.) mutta ei Cassius Dion.” Viitattu 18.3.2017.
- ↑ a b c Antiikin käsikirja s. 130.
- ↑ a b c Paavo Castrén: Uusi antiikin historia, s. 479–480. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21594-3
- ↑ a b c Grant s. 192.
- ↑ Tieteen kuvalehti: Historia, s. 59–61. Tieteen kuvalehti, 18/2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dion Kassios Wikimedia Commonsissa
- Dion Kassioksen Rooman historia(englanniksi)
| Edeltäjä: Q. Aiacius Modestus Crescentianus II ja M. Pomponius Maecius Probus |
Rooman konsuli Imp. Caesar M. Aurelius Severus Alexander Augustus III:n kanssa vuonna 229 |
Seuraaja: L. Virius Agricola ja Sex. Catius Clementinus Priscillianus |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
