Casamancen konflikti

Casamancen konflikti
Päivämäärä: 26. joulukuuta 1982 – jatkuu edelleen Paikka: Casamance, Senegal Lopputulos: meneillään
Osapuolet
MFDC	Senegal
Yhteensä noin 1 500-3 500 kuolonuhria

Casamancen konflikti on 1980-luvulla syttynyt aseellinen konflikti Senegalin Casamancen itsenäisyyttä ajavan Mouvement des forces démocratiques de Casamancen ja Senegalin valtion välillä. Konfliktin aikana osapuolet ovat solmineet useita tulitaukosopimuksia, jotka ovat kuitenkin rauenneet MFDC:n eri ryhmittymien kieltäytyessä noudattamasta niitä. Konflikti on johtanut eri arvioiden mukaan noin 1 500–3 500 henkilön kuolemaan ja kymmenien tuhansien pakolaisuuteen.

Tausta

Casamance Senegalin kartalla.

Casamance käsittää Senegalin eteläosan Casamancejoen varrella Gambian ja Guinea-Bissaun välissä. Alue on historiallisesti eronnut muusta Senegalista kulttuurillisesti, taloudellisesti ja poliittisesti. Suuri osa asukkaista ei harjoita maan valtauskonto islamia. Suurin yksittäinen väestöryhmä alueella ovat diolat, joita ei asu muualla Senegalissa, mutta jotka asuttavat alueita rajan takana Guinea-Bissaussa. 1960- ja 1970-luvuilla alueella syntyi useita alueen suurempaa autonomiaa ajaneita liikkeitä. Jännitteitä lisäsi Guinea-Bissaun itsenäisyyssota, joka toi alueelle pakolaisia, joista osa palasi sodan päätyttyä takaisin kotimaahansa, mutta joista osa jäi Casamanceen ja liittyi autonomiaa ajaneisiin liikkeisiin. Sahelin kuivuuksien jälkeen 1970-luvulla Casamance nähtiin lupaavana alueena maatalouden kehitykselle ja alueella oli myös turismia. Taloudellisen hyödyn koettiin kuitenkin valuvan keskushallinnolle Dakariin ja tätä tunnetta lisäsi Senegambian liittovaltion hajoaminen.

Mouvement des forces démocratiques de Casamance eli MFDC perustettiin vuonna 1947 ajamaan Casamancen etua, mutta se sulautui Senegalin muihin puolueisiin. tyytymättömyys johti sen uudelleensyntymiseen 1980-luvulla. Konfliktin kuluessa MFDC on hajaantunut useisiin eri ryhmittymiin, kuten Front Nord ja Front Sud.

Konflikti

Maamiinoista varoittava juliste rakennuksen seinällä Casamancessa.

Konfliktin alkuhetkeksi esitetään usein mielenosoituksia Ziguinchorissa 26. joulukuuta 1982, joissa joukkio laski Senegalin lipun julkisen rakennuksen salosta ja korvasi sen Casamancen lipulla. Mielenosoituksen takia MFDC:n johtaja Augustine Diamacoune Senghor pidätettiin ja hänen oikeudenkäyntinsä aikana joulukuussa 1983 Ziguinchorissa ja Diarbirissa puhkesi 29 henkilön kuolemaan johtaneita mellakoita. Ajoittaiset väkivaltaisuudet jatkuivat 1980-luvun aikana etenkin MFDC:n aseellisen siipi Attikan perustamisen jälkeen vuonna 1985. Järjestön iskut olivat 1990-luvun alkuun saakka lähinnä väijytyksiä ja iskuja poliisiasemia vastaan. Vuonna 1991 hallituksen ja MFDC:n välille solmittiin tulitauko, mutta huomattava osa järjestön jäsenistä ei suostunut tästä huolimatta luopumaan aseistaan. Väkivaltaisuudet alkoivat jälleen vuonna 1992 kiihtyen vuoden 1993 huippuun, jolloin Attika toteutti rakettihyökkäyksiä Ziguinchorin lentokenttää vastaan ja miinoitti alueita estääkseen presidentinvaalit. Senegalin presidentti Abdou Diouf valittiin kuitenkin uudelleen ja hän pyrki uusiin neuvotteluihin MFDC:n kanssa. Tuloksena oli vuonna 1993 toinen tulitauko, joka piti noin vuoden ajan.

Vuoden 1993 tulitauko hajosi vuoden 1995 alussa tehtyihin kahteen hyökkäykseen Senegalin armeijaa vastaan. Senegalin armeija vastasi lähettämällä tuhansia sotilaita Casamanceen, mikä johti konfliktin siihen asti kiivaimpiin taisteluihin. Vuonna 1996 solmittiin jälleen uusi tulitauko, mutta se kaatui taas MFDC:n hajanaisuuteen. Vuonna 1997 tehtiin isku armeijan tukikohtaan Ziguinchorissa, mikä johti puolestaan armeijan vastatoimenpiteisiin. Konfliktiin sotkeutui lopulta myös naapurimaa Guinea-Bissau. Maan presidentti João Bernardo Vieira erotti virastaan aseiden salakuljetuksesta MFDC:lle syytetyn Ansumane Manén, joka aloitti armeijan kapinan presidenttiä vastaan. Alkaneessa sisällissodassa Manén puolella taisteli Casamancen kapinallisia ja Senegal lähetti tuhansia sotilaitaan Vieiran puolelle. Senegalissa naapurimaan sisällissota nähtiin mahdollisuutena tuhota MFDC:n tukiverkosto Guinea-Bissaussa. Sisällissota päättyi tulitaukoon usean viikon taisteluiden jälkeen, mutta taistelut syttyivät uudelleen vuonna 1999 ja valtaan nousi lopulta Manén johtama juntta.

Maaliskuussa vuonna 2000 Senegalin presidentinvaalit voitti oppositiopoliitikko Abdoulaye Wade ja hän aloitti uudet rauhantunnustelut. Joulukuussa 2004 solmittiin Senegalin sisäministeri Ousmane Ngomin ja Augustine Diamacoune Senghorin välillä kunnianhimoiseksi kuvailtu sopimus, johon kuului MFDC:n sitoutuminen aseellisesta toiminnasta luopumiseen. Osa MFDC:n ryhmittymistä ei edelleenkään hyväksynyt sopimusta. Vuonna 2005 Guinea-Bissaun presidentti João Bernardo Vieira palasi valtaan ja aloitti sotilasoperaation maan pohjoisosissa MFDC:n ryhmittymä Front Sud-Sadiota vastaan pakottaen monet sen taistelijoista Casamancen puolelle rajaa. MFDC:n pitkäaikainen poliittinen johtaja Augustin Senghor kuoli vuonna 2007. Väkivaltaisuudet kiihtyivät jälleen vuosina 2009-2010. Joulukuussa 2010 kapinalliset toteuttivat suuren hyökkäyksen armeijan tukikohtaa vastaan lähellä Gambian rajaa tappaen seitsemän sotilasta. Senegalin mukaan kapinalliset olivat saaneet haltuunsa raskasta aseistusta, kuten tykistöä ja konekivääreitä. Senegal syytti Irania aseiden toimittamisesta MFDC:lle ja katkaisi diplomaattisuhteensa maahan vuonna 2011. Vuonna 2014 yhden MFDC-ryhmittymän johtaja Salif Sadio julisti yksipuolisen tulitauon hallituksen kanssa Italiassa käytyjen neuvottelujen jälkeen ja vuonna 2016 Ranska poisti pitkään voimassa olleen matkustusvaroituksensa Casamanceen.

Konflikti kiihtyi jälleen vuonna 2021 ja tuhannet pakenivat kodeistaan. Kapinalliset ja Senegalin hallinto tekivät helmikuussa 2022 rauhansopimuksen, jonka toivotaan päättävän koko konfliktin.