Carmen Herrera

Carmen Herrera (31. toukokuuta 1915 Havanna – 12. helmikuuta 2022 New York) oli kuubalaissyntyinen, vuodesta 1954 Yhdysvalloissa asunut taidemaalari.

Herrera opiskeli Havannassa ja Marymountin kansainvälisessä koulussa Pariisissa. Hän aloitti arkkitehtuurin opinnot Havannan yliopistossa, mutta keskeytti ne Fulgencio Batistan valtakauden aikana. Vuonna 1939 hän meni naimisiin yhdysvaltalaisen englanninopettaja Jesse Lowenthalin (k. 2000) kanssa ja muutti New Yorkiin. Pariskunnalle ei syntynyt lapsia. Herrera opiskeli vuosien ajan Art Students League of New Yorkissa. Vuosina 1948–1953 hän asui miehensä kanssa Pariisissa. Siellä Herrera kehitti tyylin, jolle leimallisia olivat rohkea väritys ja tarkkarajaiset geometriset muodot. Teoksia otettiin näyttelyihin Josef Albersin ja Hans Arpin töiden rinnalla. Palattuaan New Yorkiin Herrera kehitti tyyliään yksinkertaisempaan, minimalismia lähentyneeseen suuntaan. Teokset olivat usein mustavalkoisia. Tämä uusi tyyli poikkesi ajan abstraktin ekspressionismin ihanteista, joita edustivat muiden muassa Barnett Newman, Mark Rothko ja Willem de Kooning. Lisäksi osalla gallerioiden omistajista oli ennakkoluuloja latinalaisamerikkalaisia ja naispuolisia taiteilijoita vastaan. Herrera sai suosiollisia arvosetluja, mutta hänen näkyvyytensä pysyi pitkään pienenä; hän alkoi saavuttaa laajempaa huomiota ja kaupallista menestystä vasta 2000-luvulla.

2000-luvulla Herreran teoksia otettiin muun muassa Museum of Modern Artin, Hirshhorn Museum and Sculpture Gardenin, Tate Modernin ja Walker Art Centerin pysyviin kokoelmiin. Vuonna 2016 Whitney Museum of American Art avasi Lines of Sight -näyttelyn, joka keskittyi Herreran työhön vuosilta 1948–1978. Vuonna 2015 Alison Klayman teki Herrerasta dokumentin The 100 Years Show. Herrerasta tehtiin heinäkuussa 2021 Ordre des Arts et des Lettres'n upseeri. Hän eli 106-vuotiaaksi ja sai vain päiviä ennen kuolemaansa tietää National Gallery of Artin ostaneen kaksi hänen teoksistaan.