Carlos Berlocq
| Carlos Berlocq | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. helmikuuta 1983 |
| Kansalaisuus |
 Argentiina |
| Tennispelaaja | |
| Pituus | 183 cm |
| Paino | 75 kg |
| Kätisyys | oikea |
| Ammattilaisena | 2001– |
| Palkintorahat | 4 253 764 USD |
| Kaksinpeli | |
| Paras sijoitus | 37. (19.3.2012) |
| Turnausvoittoja | 1 |
| Voitot/tappiot | 134–193 |
| Grand Slam -turnauksissa | |
| Australian avoimet | 2. kierros (2012, 2013, 2017) |
| Ranskan avoimet | 2. kierros (2007, 2011, 2014, 2015, 2016) |
| Wimbledon | 1. kierros (2006, 2007, 2008, 2011, 2013, 2014, 2017) |
| Yhdysvaltain avoimet | 2. kierros (2011, 2013) |
| Nelinpeli | |
| Paras sijoitus | 50. (6.6.2011) |
| Turnausvoittoja | 1 |
| Voitot/tappiot | 83–120 |
| Aiheesta muualla | |
| www.charlyberlocq.com | |
| ITF | |
| ATP | |
Carlos Alberto Berlocq (s. 3. helmikuuta 1983 Chascomus) on argentiinalainen tennispelaaja. Parhaimmillaan hän on ollut kaksinpelissä ATP-listan sijalla 37 maaliskuussa 2012 ja nelinpelissä sijalla 50 kesäkuussa 2011. Hän on voittanut yhden ATP-turnauksen sekä kaksinpelissä että nelinpelissä.[1]
Grand Slam -turnauksissa Berlocq on päässyt parhaimmillaan toiselle kierrokselle Australian avoimissa, Ranskan avoimissa sekä Yhdysvaltain avoimissa.[2]
Tennisura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen ATP-tason ottelunsa kaksinpelissä Berlocq voitti Miamin Masters-turnauksessa maaliskuussa 2006, jossa hän voitti avauskierroksella Donald Youngin puhtaasti 6–0, 6–0. Toisella kierroksella hän puolestaan hävisi James Blakea vastaan 0–6, 0–6. Heinäkuussa hän selviytyi puolivälieriin Sopotin ATP-turnauksessa, jossa hän voitti Philipp Kohlschreiberin ja Lukáš Dlouhýn. Puolivälierissä hän hävisi Nikolai Davydenkolle. Toisen puolivälieräpaikkansa urallaan hän saavutti Viña del Marin turnauksessa vuonna 2007, jossa hän voitti ensimmäisellä kierroksella Gastón Gaudion. Puolivälierissä hän hävisi Martín Vassallo Argüellolle. Berlocq voitti ensimmäisen ottelunsa Grand Slam -turnauksessa, kun hän päihitti Ranskan avointen ensimmäisellä kierroksella Julien Benneteaun. Toisella kierroksella hän hävisi Potito Staracelle. Kesäkuussa hän saavutti uransa toistaiseksi suurimman voiton, kun hän voitti maailmanlistan sijalla 18 olleen Juan Carlos Ferreron.[1][2]
Nelinpelissä Berlocq pääsi ensimmäisen kerran ATP-turnauksen loppuotteluun Umagin turnauksessa Fabio Fogninin parina. Hän saavutti ensimmäisen ATP-turnausvoittonsa vuonna 2010, kun hän voitti Eduardo Schwankin kanssa Stuttgartin turnauksen. Vuonna 2011 hän pääsi välieriin Rooman Mastersissa Jarkko Niemisen kanssa ja loppuotteluun Moskovan turnauksessa David Marreron kanssa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Carlos Berlocq - Profile atpworldtour.com. ATP World Tour. Viitattu 31.10.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Carlos Berlocq - Playing Activity atpworldtour.com. ATP World Tour. Viitattu 31.10.2011. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Carlos Berlocq profiili ATP:n kotisivuilla