Carl du Prel

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Carl du Prel
Karl von Prel
Carl du Prel
Carl du Prel
Henkilötiedot
Syntynyt1839
Kuollut1899 (59–60 vuotta)
Ammatti filosofi, okkultisti

Carl du Prel eli Karl von Prel (1839 Landshut1899), vapaaherra, oli saksalainen filosofinen kirjailija ja okkultisti. Hän opiskeli Münchenin yliopistossa. Hän liittyi 1859 Baijerin armeijaan, josta erosi kapteenina 1872. Ausgewählte schriften ilmestyivät 1900–1901.[1]

Du Prelin vaikutteiden antajia olivat Immanuel Kant, Arthur Schopenhauer ja Eduard von Hartmann. Hän pyrkii kirjoituksissaan yhdistämään evolutiivisen luonnonkäsityksen okkultismiin ja spiritismiin. Tavanomaisen tietoisuuden rinnalle hän liittää alitajuisuuden, joka yhdistää ihmisen korkeampaan maailmaan, jonne kuoleman jälkeen elävä ihmisen transkendentaalinen subjekti kuuluu.[1]

  • Der gesunde menschen verstand vor den problemen der wissenschaft (1872)
  • Psychologie der lyrik (1880)
  • Die planetenbewohner und die nebularhypothese (1880)
  • Entwicklungsgeschichte des weltalls (1882)
  • Das gedankenlesen (1885)
  • Die philosophie der mystik (1885)
  • Justinus Kerner und die seherin von Prevorst (1886)
  • Die monistische seelenlehre (1888)
  • Die mystik der alten griechen (1888)
  • Die entdeckung der seele durch die geheimwissenschaften (1893–1894)

Suomennetut teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Mistä tulen, mihin menen?: johdantoa salaisiin tieteihin, suom. S. Gd. Helsinki: Pekka Ervast 1905
  • Spiritismi (Der Spiritismus), suomentanut Siimes Kanervio. Helsinki: G. W. Edlund'in kustannus-o.y 1909
  1. a b Prel, Karl du, Nordisk familjebok 1915 (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.