Carl Magnus Vilhelm Armfelt
.jpg)
Carl Magnus Vilhelm Armfelt (20. maaliskuuta 1797 Pietari – 17. joulukuuta 1878 Helsinki) oli suomalainen kreivi, joka yleni Ruotsin armeijassa everstiksi ja Venäjän keisarikunnan armeijassa kenraalimajuriksi.[1]
Armfeltin vanhemmat olivat jalkaväenkenraali, kreivi Gustaf Mauritz Armfelt ja kreivitär Hedvig Ulrika De la Gardie. Hänen puolisonsa 1822–1834 oli vapaaherratar Adelaide Sofia Vilhelmina Carolina von Stedingk ja vuodesta 1855 Ulrika Christina Vilhelmina Bohman. Ministerivaltiosihteeri Alexander Armfelt ja kenraaliluutnantti Gustaf Magnus Armfelt olivat Carl Magnus Vilhelm Armfeltin veljiä. Hän tuli aliupseeriksi Götan tykistörykmenttiin 1807. Lippujunkkariksi hänet ylennettiin 1809, vänrikiksi 1812, luutnantiksi 1817, ratsumestariksi 1822, ratsumestariksi yleisesikunnassa 1823 ja majuriksi 1825. Kuninkaan adjutantiksi Armfelt nimitettiin 1828, vt. kuninkaallisen kabinettikamariherran arvo hänelle myönnettiin 1831 ja hänet ylennettiin everstiluutnantiksi yleisesikunnassa 1836. Ruotsin armeijan palveluksesta Armfelt erosi everstinä heinäkuussa 1841 ja muutti syksyllä 1842 Suomeen.[1]
Armfelt tuli marraskuussa 1842 everstiluutnanttina palvelukseen Venäjän armeijan jalkaväkeen. Hänet nimitettiin Suomen sotaväen ja luotsi- ja majakkalaitoksen ylisotaoikeuden jäseneksi, ylennettiin everstiksi 1847 ja kenraalimajuriksi 1858, jolloin hänestä tuli myös Suomen sotaväen ja luotsi- ja majakkalaitoksen ylisotaoikeuden puheenjohtaja.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Carl Magnus Vilhelm Armfelt Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 27.12.2019)
| Auktoriteettitunnisteet: Kansalliset |
|---|
