Kiinan siviili-ilmailuhallinto

Kiinan siviili-ilmailuhallinto
CAAC:n päämaja Pekingissä.
Perustettu	1949
Perustaja	Kiinan kansantasavalta
Toimiala	siviili-ilmailu
Päämaja	Dongcheng, Peking
Johtaja	Li Jiaxiang
Aiheesta muualla
www.caac.gov.cn
Infobox OKNimi-testi OK

Kiinan siviili-ilmailuhallinto (yksink.: 中国民用航空局; perint.: 中國民用航空局; pinyin: Zhōngguó Mínyòng Hángkōng Jú, engl. Civil Aviation Administration of China, lyh. CAAC), aiemmin Kiinan siviili-ilmailun yleishallinto (yksink.: 中国民用航空总局; perint.: 中國民用航空總局; pinyin: Zhōngguó Mínyòng Hángkōng Zongjú, engl. General Administration of Civil Aviation of China) on Kiinan kansantasavallan liikenneministeriön alaisuudessa toimiva kansallinen ilmailuviranomainen. Se valvoo siviili-ilmailua ja tutkii lento-onnettomuuksia Kiinassa. Sen päämaja on Dongchengin alueella Pekingissä.

Historia

CAAC:n Boeing 747-200 Osakan kansainvälisellä lentoasemalla noin vuonna 1990.

CAAC perustettiin 2. marraskuuta 1949, pian Kiinan kansantasavallan perustamisen jälkeen, hallitsemaan maan kaikkea siviili-ilmailua sekä tarjoamaan kaupallisia lentopalveluita (Neuvostoliiton Aeroflotin tapaan). Se toimi aluksi Kansan vapautusarmeijan ilmavoimien alaisuudessa.

Vuonna 1963 Kiina teki poikkeuksen marxilaisesta omavaraisuuden periaatteesta ja osti kuusi Vickers Viscountia Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Vuonna 1971 CAAC osti neljä Hawker Siddeley Tridentiä Pakistan International Airlinesilta, ja osti saman vuoden elokuussa kuusi Trident 2E:tä suoraan valmistajalta. CAAC teki myös alustavan varauksen kolmesta Concordesta. Presidentti Nixonin vieraillessa vuonna 1972 Kiinassa CAAC tilasi kymmenen Boeing 707 -konetta. Joulukuussa se lainasi ennenkuulumattomasti 40 miljoonaa puntaa lännen pankeilta rahoittaakseen 15 uuden Tridentin hankinnan. Kaukolentonsa CAAC lensi 1970- ja 1980-luvulla Neuvostoliitossa valmistetuilla Iljušin Il-62 -koneilla.

Vuonna 1980 CAAC siirrettiin suoraan valtioneuvoston alaisuuteen.

CAAC jaettiin vuonna 1987 kuudeksi lentoyhtiöksi, jotka nimettiin toiminta-alueidensa mukaan. Siitä lähtien CAAC on toiminut vain ilmailuviranomaisena. Se liitettiin uuden liikenneministeriön alaisuuteen maaliskuussa 2008.

CAAC lentoyhtiönä

CAAC 中国民航
IATA: CA – ICAO: CCA
Kutsukoodi	CAAC
Perustettu	1949
Lakkautettu	1987 (jaettiin kuudeksi lentoyhtiöksi)
Kohteiden määrä	85 (vuonna 1987)
Solmukohdat	Peking Capital Shanghai Hongqiao Guangzhou Baiyun Chengdu Shuangliu Xi’an Xiguan Shenyang Taoxian
Emoyhtiö	Valtioneuvosto
Kotipaikka	Peking, Kiina
Infobox OK

CAAC aloitti kotimaanlennot vuonna 1949. Vuodesta 1962 lähtien se lensi myös ulkomaille, aluksi muihin kommunistisiin maihin, kuten Neuvostoliittoon, Mongoliaan, Pohjois-Koreaan, Burmaan, Bangladeshiin, Pohjois-Vietnamiin ja Kambodžaan. 1980-luvun puolivälissä CAAC lensi kaukolentoja Yhdysvaltoihin, Eurooppaan, Lähi-itään ja Australiaan. Nämä lennot lennettiin pääasiassa Boeingin valmistamilla lentokoneilla, mutta venäläisvalmisteisia koneita käytettiin reiteillä Itä-Eurooppaan.

Boeingin asiakastunnus CAAC:lle oli J6. Air China otti sen käyttöönsä ja käytti sitä vuoteen 1999 asti. CAAC:n IATA-tunnus CA oli käytössä vain kansainvälisillä lennoilla.

CAAC:n koneiden pyrstöihin oli maalattu Kiinan lippu. Runkoihin oli maalattu valkoiselle pohjalle kaksi sinistä raitaa ja kiinankielinen CAAC-teksti.

Jakaminen

Vuonna 1987 CAAC:n toiminta jakautui kuudelle eri lentoyhtiölle, jotka nimettiin toiminta-alueidensa ja solmukohtiensa maantieteellisen sijainnin mukaan:

• Air China (peri CAAC:n IATA- ja ICAO-tunnuksen)
• China Southwest Airlines (yhdistyi Air Chinaan vuonna 2002, solmukohta Chengdu)
• China Eastern Airlines (solmukohta Shanghai)
• China Northwest Airlines (yhdistyi China Easterniin vuonna 2002, solmukohta Xi’an)
• China Southern Airlines (solmukohta Kanton)
• China Northern Airlines (yhdistyi China Southerniin vuonna 2003, solmukohta Shenyang)

Laivasto

CAAC:n Boeing 707.

CAAC:n Boeing 747SP Charles de Gaullen kansainvälisellä lentoasemalla vuonna 1981.

CAAC:n Iljušin Il-62 Šeremetjevon kansainvälisellä lentoasemalla vuonna 1974.

CAAC:n laivastoon kuuluivat vuonna 1987 seuraavat konetyypit:

• Airbus A310
• Antonov An-12
• Antonov An-24/Xian Y-7
• Antonov An-30
• BAe 146
• Boeing 707
• Boeing 737-200
• Boeing 747-200
• Boeing 747SP
• Boeing 767
• Hawker Siddeley Trident 2E
• Iljušin Il-18
• Jakovlev Jak-42
• McDonnell Douglas MD-82
• Tupolev Tu-154B
• Tupolev Tu-154M

Yleisilmailu

• Aérospatiale Alouette SA-319
• Boeing 234
• Harbin Y-11
• Harbin Z-5
• Mil Mi-8
• Shijiazhuang Y-5

Entiset konetyypit

Poistettiin käytöstä ennen vuotta 1987 (poistamisvuosi sulkeissa):

• Iljušin Il-14 (1982)
• Iljušin Il-62 (1986)
• Lisunov Li-2 (1981)
• Shanghai Y-10 (prototyyppi, lensi alle vuoden, ei otettu käyttöön)
• Vickers Viscount (1984)

Onnettomuudet

Päivämäärä	Paikka	Konetyyppi	Rekisteri	Lennon nro	Uhrit/ Koneessa olleet	Koneen kohtalo	Lyhyt kuvaus	Viite
1946-01-01 5.4.1958	Xi’an	Iljušin Il-14	632	?	014 14/14	Vaurioitui korjauskelvottomaksi	Syöksyi maahan.
1961-09-26 26.9.1961	Qinglongshan	Shijiazhuang Y-5	18188	?	015 15/15	Vaurioitui korjauskelvottomaksi	Törmäsi vuoreen.
1966-02-15 15.2.1966	Gansu	Shijiazhuang Y-5	18152	?	000 0/2	Vaurioitui korjauskelvottomaksi	Törmäsi vuoreen huonossa säässä.
1968-12-05 5.12.1968	Peking	Iljušin Il-14	640	?	XXX ?/?	Vaurioitui korjauskelvottomaksi	Syöksyi maahan.
1969-XX-XX 1969	Nanchang	Iljušin Il-14	618	?	XXX ?/?	Vaurioitui korjauskelvottomaksi	Syöksyi maahan.
1970-11-14 14.11.1970	Guiyang	Iljušin Il-14	616	?	XXX ?/?	Vaurioitui korjauskelvottomaksi	Syöksyi maahan.
1972-05-XX toukokuu 1972	Dalian	Lisunov Li-2	?	?	006 6/?	Vaurioitui korjauskelvottomaksi	Suistui kiitotieltä.
1973-01-14 14.1.1973	Guiyang	Iljušin Il-14	644	?	029 29/29	Vaurioitui korjauskelvottomaksi	Törmäsi vuoreen.
1976-01-21 21.1.1976	Changsha	Antonov An-24	B-492	?	040 40/40	Vaurioitui korjauskelvottomaksi	Syöksyi maahan lähestymisen aikana.
1976-08-26 26.8.1976	Chengdu	Iljušin Il-14	?	?	012 12/?	Vaurioitui korjauskelvottomaksi	Syöksyi maahan laskeutumisen aikana.
1977-02-XX helmikuu 1977	Shenyang	Iljušin Il-18B	B-204	?	XXX ?/?	Vaurioitui korjauskelvottomaksi	Vaurioitui tuntemattomassa onnettomuudessa.
1979-03-14 14.3.1979	Peking	Hawker Siddeley Trident 2E	B-274	?	044 12+32/12	Vaurioitui korjauskelvottomaksi	Syöksyi maahan nousun aikana. Osui tehtaaseen, jossa kuoli 32 ihmistä.
1980-03-20 20.3.1980	Changsha	Antonov An-24RV	B-484	?	026 26/26	Vaurioitui korjauskelvottomaksi	Syöksyi maahan ja syttyi tuleen.
1982-04-26 26.4.1982	Yangshuo	Hawker Siddeley Trident 2E	B-266	3303	112 112/112	Vaurioitui korjauskelvottomaksi	Törmäsi vuoreen.
1982-12-24 24.12.1982	Kanton	Iljušin Il-18B	B-202	2311	025 25/69	Vaurioitui korjauskelvottomaksi	Lennolla syttyi tulipalo, joka tuhosi koneen laskeutumisen jälkeen.
1983-02-27 27.2.1983	Fuzhou	Hawker Siddeley Trident 2E	B-260	?	000 0/96	Vaurioitui korjauskelvottomaksi	Suistui kiitotieltä.
1983-09-14 14.9.1983	Guilin	Hawker Siddeley Trident 2E	B-264	?	011 11/106	Vaurioitui korjauskelvottomaksi	Törmäsi rullatessaan Harbin H-5 -pommikoneeseen.
1985-01-18 18.1.1985	Jinan	Antonov An-24B	B-434	5109	038 38/41	Vaurioitui korjauskelvottomaksi	Sakkasi ja syöksyi maahan lähestymisen aikana.
1985-10-22 22.10.1985	Enshi	Short 360	B-3606	?	000 0/25	Vaurioitui korjauskelvottomaksi	Suistui kiitotieltä.
1986-12-15 15.12.1986	Lanzhou	Antonov An-24RV	B-3413	?	006 6/44	Vaurioitui korjauskelvottomaksi	Syöksyi maahan yrittäessään paluuta Lanzhouhun toisen moottorin sammuttua.
1987-06-16 16.6.1987	Fuzhou	Boeing 737-2T4	B-2514	?	001 0+1/?	Korjattiin	Törmäsi Shenyang J-6 -hävittäjään lähestymisen aikana. Hävittäjä syöksyi maahan ja sen lentäjä kuoli.
1988-08-31 31.8.1988	Hongkong	Hawker Siddeley Trident 2E	B-2218	301	007 7/89	Vaurioitui korjauskelvottomaksi	Osui lähestymisvaloihin ja osui maahan kovalla voimalla. Toinen laskuteline irtosi, ja kone suistui kiitotieltä mereen.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiinan siviili-ilmailuhallinto Wikimedia Commonsissa