N-butyyliamiini

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Butyyliamiini)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
N-butyyliamiini
Tunnisteet
CAS-numero 109-73-9
PubChem CID 8007
Ominaisuudet
Molekyylikaava C4H11N
Moolimassa 73,14 g/mol
Ulkomuoto väritön neste
Sulamispiste –50 °C (223 K)
Kiehumispiste 78 °C (351 K)
Tiheys 0,74 g/cm3
Liukoisuus veteen Sekoittuu veteen

N-butyyliamiini on orgaaninen yhdiste, joka luokitellaan primääriseksi amiiniksi. Aine on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön neste, jolla on tunnusomainen haju ja se on helposti syttyvää ja muuttuu väriltään keltaiseksi seisoessaan. N-butyyliamiini on heikko emäs. Sen kemiallinen kaava on C4H11N ja rakennekaava CH3(CH2)3NH2. N-butyyliamiinista käytetään myös nimiä butyyliamiini, 1-aminobutaani, 1-butanamiini tai monobutyyliamiini.

N-butyyliamiinin moolimassa on 73,14 g/mol, sulamispiste –50 °C, kiehumispiste 78 °C, tiheys 0,74 g/cm3, taitekerroin 1,4–1,402, leimahduspiste –12 °C c.c., itsesyttymislämpötila 312 °C ja CAS-numero 109-73-9. Aine sekoittuu veteen.

N-butyyliamiinin isomeereja ovat isobutyyliamiini, sek-butyyliamiini ja tert-butyyliamiini.

Valmistus ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Butyyliamiinia valmistetaan ammoniakin ja butanolin tai 1-klooributaanin välisellä reaktiolla. Yhdistettä käytetään valmistettaessa värejä, emulgaattoreita, lääkkeitä, kuten tolbutamidia, maatalouskemikaaleja, kuten sienentorjunta-aine benomyyliä ja vulkanoinninkiihdyttimiä kuten dibutyylitioureaa.[1][2]

  1. Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 532. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3
  2. Karsten Eller, Erhard Henkes, Roland Rossbacher & Hartmut Höke: Amines, Aliphatic, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 17.4.2013

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.