Burtassit
Burtassit olivat kasaarien ja bulgaarien alueiden välissä asunut kansa. Heidän taustansa ei ole täysin selvä, mutta heidät on ennen yritetty yhdistää muun muassa mordvalaisiin, mišääreihin ja unkarilaisiin. Nykyisin suuri osa pitää heitä suomalaisugrilaisten ja turkkilaisten kansojen sekoituksena, joiden lisäksi heihin oli mahdollisesti sekoittunut myös iranilaisia kansoja.[1]
Aikalaislähteissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Burtasseista löytyy mainintoja islamilaisista ja venäläisistä lähteistä. Islamilaisten aikalaislähteiden mukaan heidän alueensa olivat Volgan varrella bulgaarien ja kasaarien maiden välissä. He maksoivat veroja kasaareille ja pystyivät nostamaan tarvittaessa 10 000:n ratsumiehen armeijan. He sotivat bulgaareja vastaan pohjoisessa ja petsenegejä vastaan idässä saavuttaen kohtalaista menestystä. Ibn Rustan kirjoitusten mukaan burtassit olivat jakaantuneet kahteen luokkaan, joita erotti hautatavat. Toiset polttivat kuolleiden ruumiit toisten haudatessa ne. Toinen ryhmä oli ilmeisesti myös keskittynyt metsiin ja toinen arolle.[1]
Muyjmal at-Tavarikh kirjoitti burtasseilla olleen kuninkaita, joita kutsuttiin nimellä T-rw. Ei ole selvää milloin heitä hallitsivat kuninkaat. Heidän hallintojärjestelmänsä tiedetään muuten olleen löyhä. Heidän alueensa jakaantuivat pienempiin alueisiin, joita johtivat yksi tai kaksi vanhinta. Al Mas'ūdī kuvaili burtasseja suureksi turkkilaiseksi kansaksi ja korostaa turkiskaupan merkitystä heille. Venäläisissä lähteissä heidät luokitellaan taas miltei poikkeuksetta yhteen suomalaisugrilaisten kansojen kanssa. Burtassit katosivat islamilaisista lähteistä 900−luvulla. Viimeisin maininta heistä on venäläisessä Ustiugin kronikassa, jossa heidät mainitaan vuonna 1360 osana tataarien johtamaa armeijaa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Denis Sinor: The Cambridge History of Early Inner Asia, s. 248−249. Cambridge University Press, 1990. ISBN 0521243041 (englanniksi)