Bununit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bununit
布農
Bununeja perinteisissä asuissa
Bununeja perinteisissä asuissa
Väkiluku 59 536 (2020)
Asuinalueet  Taiwan
Kielet bunun, mandariinikiina
Uskonnot kristinusko, animismi
Sukulaiskansat muut Taiwanin alkuperäiskansat

Buninit (bununiksi: bunun, kiin.: 布農; pinyin: bùnóng) ovat yksi Taiwanin kansallisesti tunnustamista alkuperäiskansoista, joita on yhteensä 16. Vuonna 2020 bununien määräksi arvioitiin 59 536.[1] Näistä noin 38 000 puhuu bununin kieltä.[2]

Buninien luomismyytin mukaan heidän esivanhempansa asuivat alunperin Yu Shan -vuoren pohjoishuipulla, josta nämä sitten alkoivat laskeutumaan muualle. Han-kiinalaisten saavuttua bununit alkoivat muuttamaan takaisin vuoristoisille alueille, erityisesti nykyisen Nantoun piirikunnan alueelle. Taiwanin päädyttyä osaksi Japanin keisarikuntaa, japanilaiset siirtomaaisännät ottivat usein yhteen bununien kanssa, koska japanilaiset kielsivät metsästyksen ja käskivät bununeita viljelemään riisiä. Bununien vastarinnan hajottamiseksi japanilaiset suorittivat väestönsiirtoja, jonka seurauksena bununeita siirrettiin mm. Kaohsiungin, Taitungin ja Hualienin alueille, joissa bununeita asuu vielä nykyäänkin.[1][3] Perinteisesti bununien asuinalueet ovat sijoittuneet 500–1500 m korkeuteen, mikä on korkeimpia maan alkuperäiskansojen keskuudessa.[4]

Bununit ovat järjestäytyneet klaaneiksi, ja avioliitot saman klaanin jäsenten kesken on kielletty. Perinteisesti kuolleet haudataan perheen talon alle istuma-asentoon siten, että kasvot osoittavat kohti länttä.[5] Yhteisöitä johtaa patriarkka.[4] Klaaneja lasketaan olevan joko viisi tai kuusi. Perheet klaanien sisällä ovat yleensä isoja (30–40 henkilöä) ja useampi sukupolvi asuu perinteisesti yhdessä.[1][6]

Suurin osa (75 %) bununeista on kristittyjä, kun taas loput (25 %) seuraa paikallista kansanuskontoa.[7] Perinteisesti bununit ovat noudattaneet kuukalenteria.[3] Bununeilla on monia erilaisia juhlia, joista tärkeimmät ovat:[5]

  • korvanammuntajuhla: vietetään huhtikuusta toukokuulle rukoillen pyyntionnea ja hyvää satoa; nykyään myös tärkeä bununien oikeuksien ja yhtenäisyyden juhla
  • tautienkarkoitusjuhla: vietetään huhtikuussa rukoilemalla terveyttä ja turvaa yhteisölle
  • vauvajuhla: vietetään heinäkuusta elokuulle, jolloin vauvojen kaulaan laitetaan perinteinen kaulanauha rukoillen pitkäikäisyyttä
  • hirssinkylvöjuhla: vietetään marraskuusta joulukuulle, jolloin esi-isille ilmoitetaan uuden sadon kylvämistä
  • hirssinvarastointijuhla: vietetään marraskuussa edellisvuoden sadon varastoinnin kunniaksi

Hirssillä on merkittävä rooli bununien kulttuurissa. Sen viljely väheni jo Japanin siirtomaa-aikana, mutta on sittemmin alkanut paranemaan 2000-luvulle tultaessa. Hirssi kestää myös hyvin kuivuutta ja sen kasvatusta on perusteltu ilmastolle parempana vaihtoehtona.[8] Bununit ovat perinteisesti myös metsästäneet ja kalastaneet jokikaloja.[6]

Perinteisesti bununit valmistavat vaatteensa turkiksista, pellavasta ja toisinaan puuvillasta. Miesten asusteissa, kuten päähineissä, vöissä ja kengissä käytetään myös nahkaa. Miehet käyttävät perinteisesti hihattomia paitoja ja nahkaista lannevaatetta. Naisten paidoissa on yleensä tiukat hihat ja housut ulottivat polviin asti. Vaatteet ovat väriltään yleensä mustia tai sinisiä ja niissä on paljon kuviointia.[1]

Laululla on iso merkitys bununien kulttuurissa, ja kahdeksanääninen kuorolaulu on nimenomaan bununeille tunnusomainen laulutyyli, joka tunnetaan jossain määrin myös ulkomailla. Laulu on myös keskeinen osa perinteisessä bununien uskonnossa.[1][6][9]

  1. a b c d e Bunun Council of Indigenous Peoples. 20.12.2010. Viitattu 3.11.2024. (englanniksi)
  2. Bunun language and alphabet omniglot.com. 2024. Viitattu 3.11.2024. (englanniksi)
  3. a b Who are the Bunun People? WorldAtlas. 1.8.2017. Viitattu 3.11.2024. (englanti)
  4. a b 布農族Bunun en.tacp.gov.tw. 2024. Viitattu 3.11.2024. (englanniksi)
  5. a b Culture Yushan National Park Headquarters. 2024. Viitattu 3.11.2024. (englanniksi)
  6. a b c Introduction to the Tribes: Bunun ab.hl.gov.tw. 2024. Viitattu 3.11.2024. (englanniksi)
  7. Bunun in Taiwan Joshua Project. 2024. Viitattu 3.11.2024. (englanniksi)
  8. Renaissance of Bunun Millet Culture: Growing Native Varieties Under the Garden Program Taiwan News. 10.10.2023. Viitattu 3.11.2024. (englanniksi)
  9. Hsu, Ching-yeh (toim.): Taiwanese Indigenous Contemporary Art: Polyphony and Mipaliw (pdf) UNESCO E-Journal. 2023. Viitattu 3.11.2024. (englanniksi)