Bundesautobahn 6
Bundesautobahn 6 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liittymät (Anschlussstellen) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Bundesautobahn 6 (BAB 6), lyhyemmin Autobahn 6 (A 6), on 477 kilometriä pitkä länsi–itäsuuntainen moottoritie Saksassa. Sitä kutsutaan myös nimellä Via Carolina. BAB 6 kulkee Ranskan rajalta Saarbrückenistä Waidhausiin Tšekin rajalle. Väylä sijaitsee Saarlandin, Rheinland-Pfalzin, Hessenin, Baden-Württembergin ja Baijerin osavaltioissa. BAB 6 on osa Eurooppatietä E50 (Rennes–Mahatškala).
Suurelta osin BAB 6 on varsin vanhanaikainen, ja sillä on meneillään tai suunnitteilla useita modernisointiprojekteja.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisen BAB 6:n varhainen edeltäjä oli Via Carolina, keisari Kaarle IV:n (1316–1378) alkuun panema tieyhteys Nürnbergin ja Prahan välillä. 1930-luvulla rakennettiin Reichsstraße 14 (nykyinen Bundesstraße 14) historiallisen esikuvansa mukaan Nürnbergistä Prahaan. Valtatietä 14 rakennettiin Nürnbergistä myös lännen suuntaan kohti Stuttgartia.
Vuonna 1935 otettiin käyttöön moottoritieyhteys Viernheimin ja Mannheimin välillä. Reinin yli rakenteilla oleva silta romahti 12. joulukuuta 1940, jolloin 30 työntekijää sai surmansa. Toisen maailmansodan takia työt keskeytettiin. Romahtanut silta rakennettiin sodan jälkeen uudelleen ja sen nimeksi tuli Theodor-Heuss-Brücke (Theodor Heussin silta). Vuonna 1953 avattiin nykyisen BAB 6:n ensimmäinen ajorata välillä Mannheim–Frankenthal ja toinen vuonna 1961. Landstuhlin ja Frankenthalin välinen osuus valmistui 1941. Saksan ilmavoimat käytti Landstuhlin ja Kaiserslauternin välistä osuutta kuitenkin sotilaslentokenttänä ja sodan jälkeen Yhdysvallat perusti alueelle Ramsteinin tukikohdan. Uusi moottoritie linjattiin tukikohdan eteläpuolitse Kaiserslauternin kautta Waldmohriin Saarlandin rajalle. Tieosuuden valmistumisen aikana 1950-luvulla Saarland oli autonominen alue. Saarbrückeniin moottoritie valmistui vuonna 1963 ja vuonna 1969 se yhdistettiin Ranskan moottoritieverkkoon Goldene Bremmin rajanylityspaikalla.
Ensimmäiset suunnitelmat moottoritiestä Heilbronn–Nürnberg valmistuivat 1935. Vuonna 1938 aloitettiin rakennustyö Württembergissä välillä Weinsberg–Bretzfeld sekä välillä Schwabach–Nürnberg pohjoisessa Baijerissa. Jälkimmäinen osuus valmistui sodasta huolimatta vuonna 1941. Moottoritie Mannheimista Heilbronniin (Autobahnkreuz Mannheim – Autobahnkreuz Weinsberg) valmistui 1960-luvulla.
Rakennustyö välillä Heilbronn–Schwabach aloitettiin 1966. Suurimmat ongelmat liittyivät tuolloin Kocherin ja Jagstin jokilaaksojen ylittämiseen. Osuus oli kokonaisuudessaan valmis 1979, jolloin otettiin käyttöön 58-kilometrinen väli Kupferzell–Ansbach-West. Tällä osuudella, Schwäbisch Hallissa, sijaitsee Kocherin jokilaakson silta eli Kochertalbrücke, joka on Saksan korkein (korkeus 185 m, pituus 1 128 m, leveys 31 m).
1970-luvulla moottoritietä rakennettiin Nürnbergin itäpuolelle. Vuosina 1970 ja 1971 avattiin liikenteelle 37 km pitkä osuus Altdorfista Ambergiin (Kreuz Altdorf – Amberg-West). Vuonna 1979 valmistuivat osuudet Kreuz Nürnberg-Ost – Kreuz Altdorf sekä ensimmäinen ajorata välillä Amberg-West – Amberg-Ost. Toinen ajorata valmistui 1991. BAB 6:n itäinen päätepiste jäi kylmän sodan vuosina melko kauaksi Tšekkoslovakian rajalta. Ambergista Tšekin rajalle moottoritietä alettiin rakentaa 1990-luvun lopulla. Ensin valmistuivat osuudet Waidhaus – valtakunnan raja ja Pleystein–Waidhaus. Kymmenkilometrinen kappale Oberpfälzer Waldin risteyksestä Wernbergiin avattiin 27. heinäkuuta 2005. Moottoritie A 6 Ranskan rajalta Tšekin rajalle oli kokonaisuudessaan valmis 10. syyskuuta 2008, kun 20-kilometrinen väli Amberg-Ost – Kreuz Oberpfälzer Wald avattiin liikenteelle. Samalla tuli valmiiksi moottoritieyhteys Pariisin ja Prahan välille.
Modernisointi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eräs moottoritie 6:n nykyaikaistamishankkeista on osuus Vierheimer Dreieck – Kreuz Mannheim. Nelikaistainen tieosuus kuusikaistaistettiin 2000–2008. Ajoratojen leveys tällä 6,5 km pitkällä osuudella oli ennen remonttia 8 m, sen jälkeen 14,50 m. Siltoja rakennettiin seitsemän. Erityistä huomiota kiinnitettiin meluntorjuntaan käyttämällä tien päällysteenä uudentyyppistä pesubetonia. Meluaitoja rakennettiin noin 10,5 km. Toimenpiteillä saavutettiin enimmillään 10 desibelin alennus melutasoon. Käytännössä se on sama kuin liikenteen määrä olisi vähentynyt 90 %.
Liittymätaulukon sanastoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Brücke...silta (taulukossa silta, jota myöten moottoritie ylittää esim. toisen tien, joen tai laakson)
- Bahnbrücke...rautatiesilta
- Straßenbrücke...maantiesilta
- Dreieck...(oik. kolmio), liikennesanastossa moottoritieristeys, jossa moottoritie saa alkunsa toisesta moottoritiestä; "eritasokolmioristeys"
- (Autobahn)kreuz...(moottoriteiden) risteys
- Nord, ost, süd, west...pohjoinen, itä, etelä, länsi
- Raststätte...levähdysalue