Bulgarian–Bysantin sota (981–1018)
| Bulgarian–Bysantin sota (981–1018) | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Osa Bulgarian–Bysantin sotia | |||||
 Bysanttilaiset katafraktit hyökkäävät bulgarialaisia vastaan. Miniatyyrimaalaus Madrid Skylitzesin kuvitetusta käsikirjoituksesta 1100-luvulta.
| |||||
| |||||
| Osapuolet | |||||
| Komentajat | |||||
|
tsaarit Samuil ja Pietari II |
keisari Basileios II | ||||
Bulgarian–Bysantin sota (981–1018) käytiin keisari Basileios II:n ollessa Bysantin valtaistuimella.[1] Sodan aloitti Bysantti tarkoituksenaan alistaa itsenäisenä pysynyt Länsi-Bulgaria, jonka pääalue oli Albanian seudulla ja jota johti tsaari Samuil.[2] Bysantti kukisti vastustajansa vähä vähältä vuosien kuluessa, ja ratkaisevana kamppailuna oli Bysantin murskavoittoon päättynyt Kleidionin taistelu 1014.[1] Samuilin veljenpoika Vladislav jatkoi taistelua, mutta kärsi lopullisen tappion vuonna 1018 Dyrrhachiumissa eli nykyisessä Durrësissa Albaniassa. Sodan seuraus oli, että Bulgaria liitettiin provinssina Bysantiin. Tähän päättyi ensimmäinen Bulgarian valtakunta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Heikki Kirkinen: Otavan suuri maailmanhistoria. Osa 7. s. 170. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-07689-2
- ↑ Otavan suuri ensyklopedia, 1. osa (Aakkoset-Cicero), s. 702. Otava, 1976. ISBN 951-1-02233-4