Brooklyn–Battery-tunneli
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Hugh L. Careyn tunneli | |
|---|---|
 |
|
| Alittaa | East Riverin suu |
| Paikkakunta | New York |
| Alkupiste | Brooklyn |
| Loppupiste | Battery |
| Maa | Yhdysvallat |
| Avattu | 1950 |
| Pituus | 2 779 m |
| Ajokaistoja | 2×2 |
| Ylläpitäjä | New York City Tunnel Authority |
Brooklyn–Battery-tunneli, virallisesti Hugh L. Careyn tunneli, on tietunneli New Yorkin kaupungissa, Yhdysvalloissa. Suunnitelmia tunnelin rakentamiseksi tehtiin jo 1920-luvulla mutta ne eivät edenneet kuin vasta 1936, jolloin New York City Tunnel Authority perustettiin. Sen jälkeen kun yritykset saada liittovaltiolta rahoitusta tunnelihankkeelle jäivät tuloksettomiksi, New Yorkin kaupunki ehdotti siltavaihtoehtoa. Sitä vastustettiin asevoimien taholta koska sen arvioitiin vaikeuttavan alusten pääsyä Brooklynin laivastotelakalle. Kaupunki ryhtyi selvittämään tunnelivaihtoehtoa uudelleen. Rakennustyöt aloitettiin lokakuun 28. päivä 1940, mutta ne viivästyivät käynnissä olleen toisen maailmansodan aiheuttaman materiaalipulan vuoksi. Tunneli saatiin valmiiksi ja avatuksi 25. toukokuuta 1950.
Kaksiputkisen tunnelin pituus on 2 779 metriä ollen Pohjois-Amerikan pisin yhtämittainen vedenalainen tietunneli. Tunneli on osa liittovaltion Interstate Highway System -verkostoa, sen kautta kulkeva tie on numeroitu Interstate 478:ksi. Vuoteen 1971 tunnelin osuus oli osa New Yorkin osavaltion tietä numero 27A. Tunneli sai nykyisen nimensä vuonna 2012 jolloin se nimettiin New Yorkin aiemman kuvernöörin Hugh Careyn mukaan.