Brjanskin autotehdas

Brjanskin autotehdas (ven. Брянский автомобильный завод, БАЗ, BAZ) on sotilasajoneuvojen valmistaja Brjanskissa Venäjällä.

Joulukuussa 2015 BAZ:sta tuli osa Almaz-Anteita. Tämä johtui tehtaan heikosta taloudellisesta tilanteesta, ja sillä haluttiin varmistaa valtion puolustustilauksen toimitukset.^[1]

Historia ja tuotteet

Brjanskin autotehdas perustettiin 4. kesäkuuta 1958 Bežitsan (Бежица) terästehtaan pohjalta, josta se tällä päivämäärällä erotettiin omaksi yhtiökseen. Tarkoituksena oli järjestää ZiLin suunnittelemien panssaroitujen miehistönkuljetusajoneuvojen ZIL-152V1, ZIL-152K ja ZIL-152S (BTR-152), amfibioajoneuvon ZIL-485A (eli BAV) ja erikoispyöräalustan ZIL-135LM valmistus. Teräsvalimo siirsi tehtaan käyttöön tuotantorakennuksen № 4. Tehdas aloitti aluksi valmistaa TšTZ-140-traktoria. BTR-152:n ja BAV:n tuotanto alkoi seuraavana vuonna, lähinnä ZiL:n toimittamista osista.^[2]

Heinäkuussa 1961 alettiin rakentaa ensimmäistä omaa tuotetta. SKB BAZ eli BAZ-930 oli neliakselinen, kymmentonninen kuorma-auto, joka oli tarkoitettu Luna-ohjusjärjestelmän alustaksi. Tämän ajoneuvon suunnittelu aloitettiin 1960, kun Rafail Aleksandovitš Rozov nimitettiin tehtaan pääsuunnittelijaksi. Vuonna 1962 alkoi muunnetun ZIL-135K-alustan rakentaminen 4K44 Redut -rannikko-ohjusjärjestelmää varten. Tässä käytettiin JaMZ-238N-moottoria.^[2]

Vuonna 1966 BAZ kehitti uivan BAZ-5937-alustan 9K33 Osa -ilmatorjuntaohjusjärjestelmälle, BAZ-5938:n huoltoautoneuvolle ja BAZ-5939:n kuljetus-latausjärjestelmälle.^[2]

Vuonna 1968 Neuvostoliiton ministerineuvosto määräsi ohjusjärjestelmän 9K79 Totška kehityksen aloittamisesta. Pääsuunnittelija I. L. Jurin palkittiin Neuvostoliiton valtionpalkinnolla BAZ-5921-ajoneuvoalustan kehityksestä. Tämän sarjatuotanto alkoi Brjanskissa toukokuussa 1974.^[2] BAZ-5921 ja BAZ-5922 perustuivat Osan BAZ-5937/5939 -ajoneuvoihin. BAZ-5921:ssa oli neljän hengen hytti ja kuljetus- ja latausajoneuvossa BAZ-5922 kahden hengen. Moottori oli siirretty keskelle runkoa. Voimansiirto, jousitus, jarrut, vesijetit, sähkölaitteistot ja muu olivat samoja. Moottori oli lähes sama 300-hevosvoimainen 5D20K-300, jossa oli tehokkaampi jäähdytys kahdella kennostolla ja moottorin lämmitin.^[3]

Osnova-alustan kehitys alkoi maaliskuussa 1971 Puolustusministeriön autopääviraston kanssa tehdyllä sopimuksella. Tästä syntyi neliakselinen uiva runko 6944, pääsuunnittelijana V. T Averšin ja runko 6950, pääsuunnittelijana A. S. Kortjuh. Näihin asennettiin Barnaulin kuljetusvälinetehtaan UTD-25-moottori. Runkoa 6944 käytettiin Osa-ohjusjärjestelmän alustana ja runkoa 6950 Manjovr-ohjusjärjestelmässä, joka myöhemmin kiellettiin Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton INF-sopimuksella. BAZ-6944 ja BAZ-6950 modernisoitiin 1980-luvulla käyttämään KamAZ-740-moottoreita.^[2]

1980-luvun lopulla tehtaan oli siirryttävä siviilituotantoon, ja sen alkoi tuottaa 1,5 tonnin pakettiautoja. Lisäksi tehtiin yhteistyötä englantilaisen IAD:n kanssa minibussien kehittämisestä, ennen projektin valtion rahoituksen päättymistä. Seuraava yritys oli tuottaa lumenaurauskalustoa, jota valmistui DE-242 Vjuga -mallina 120 kappaletta 1993–1997.^[2]

1990-luvulla valmistui БАЗ-6954-prototyyppi Iskandar-ohjuksen alustaksi, mutta lopulta tähän tehtävään valittiin valkovenäläinen MZKT-7930. Vuonna 1993 BAZ alkoi suunnitella yhdistettyä Voštšina-1-alustaa (BAZ-6909, BAZ-69092, BAZ-6402, BAZ-6910, BAZ-6306). Voštšina-1:n tavoitteena oli kaventaa ajoneuvon leveys 2,75 metriin aiempien 3,08 metristä. Siviilituotantoon siirtymisen jälkeen BAZ:n ajoneuvoja käytettiin öljy- ja kaasuteollisuuden tehtävissä. Lumessa leveä ajoneuvo jätti leveän uran, jossa Uralin, Kamazin ja KrZA:n maastoajoneuvoilla oli vaikeuksia edetä.^[4] Vuosina 2003–2004 Voštšina-1-perheen ajoneuvo valittiin sotavarustukseen. BAZ-6402 on käytössä S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän alustana, BAZ-6909 Nebo-M-tutka- ja radiotiedustelujärjestelmässä, BAZ-6910 elektronisen sodankäynnin järjestelmän Krasuha-2 alustana. REM-KS -huolto- ja evakuointiajoneuvo ja vetäjä Giatsint and Msta-tykeille.^[2]