Brighton Beach Memoirs
| Brighton Beach Memoirs | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Gene Saks |
| Käsikirjoittaja | Neil Simon |
| Perustuu | Simonin näytelmään |
| Säveltäjä | Michael Small |
| Kuvaaja | John Bailey |
| Leikkaaja | Carol Littleton |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Rastar Productions |
| Levittäjä | Universal Studios |
| Ensi-ilta | 1986 |
| Kesto | 109 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Brighton Beach Memoirs (tv-esityksessä Muistoja rannikolta) on Gene Saksin ohjaama yhdysvaltalainen draamakomedia vuodelta 1986. Elokuvan käsikirjoituksen on tehnyt Neil Simon oman samannimisen näytelmänsä pohjalta (näytelmää on esitetty suomeksi nimillä Muistojani rannikolta, Villi nuoruuteni ja Brighton Beach Memories)[1]. Se on ensimmäinen Simonin nuoruusmuistoihin perustuvasta näytelmätrilogiasta, jonka muutkin osat on tehty elokuviksi: Elämäni kesä (Biloxi Blues, 1988) ja Sukumme on toista maata (Lost in Yonkers, 1993).[2]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juutalaispoika Eugene varttuu Brooklynin Brighton Beachissä 1930-luvun lamavuosina, tutustuu seksuaalisuuteen ja yrittää löytää omaa identiteettiään. Kestämistä on myös omassa perheessä: isoveli Stanleyssä, äidissä ja isässä sekä äidin sisko Blanchessa, joka leskeksi jäätyään tulee Eugenen perheen kotiin asumaan kahden tyttärensä kanssa.
Elokuvassa rikotaan usein niin sanottu neljäs seinä ja puhutaan suoraan kameralle eli yleisölle.
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Chicago Sun-Timesin Roger Ebert ei pitänyt elokuvasta juurikaan, ja piti pääsyynä taitavan teatteriohjaajan Gene Saksin kömpelyyttä elokuvaohjaajana. Myöskään pääosaan valittu Jonathan Silverman ei Ebertin mielestä onnistu niin kuin Matthew Broderick teatteriversiossa.[3] Video-oppaassa vuodelta 1994 Ilkka Jauhiainen antoi elokuvalle kolme tähteä viidestä, mikä teoksen mukaan vastaa sanallista arviota ”hyvä”.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Neil Simon, Ilona-esitystietokanta. Teatterin tiedotuskeskus. Viitattu 25.7-2016.
- ↑ Neil Simon Elonetissä.
- ↑ Ebert, Roger: Brighton Beach Memoirs RogerEbert.com. 25.12.1986. Viitattu 25.7.2016. (englanniksi)
- ↑ Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Brighton Beach Memoirs Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Brighton Beach Memoirs Elonet.
