Brian De Palma
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Brian De Palma | |
---|---|
Brian De Palma Toronton elokuvajuhlilla vuonna 2009. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 11. syyskuuta 1940[1] Newark, New Jersey, Yhdysvallat[1] |
Ammatti | elokuvaohjaaja |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Brian Russell De Palma (s. 11. syyskuuta 1940 Newark, New Jersey)[1][2] on yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja. Hän on taustaltaan amerikanitalialainen.[3]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]De Palma aloitti uransa nuorena amatöörien lyhytelokuvilla Columbian yliopistossa. Hän sai stipendin, jonka turvin syntyi ensimmäinen kokopitkä elokuva; se kuvattiin vuosina 1962–1964, mutta sai ensi-iltansa vasta 1969. Vuonna 1968 De Palman elokuvia pääsi jo elokuvateatterilevitykseen. Varhaisvaiheen elokuvissa esiintyi Robert De Niro.[4][2]
Vuonna 1976 De Palma ohjasi Stephen Kingin romaaniin pohjautuvan kauhuelokuvan Carrie.[2]
Melko pian De Palma alettiin tuntea Alfred Hitchcockin ohjaustyylin seuraajana. Hän onkin tunnustautunut Hitchcockin ihailijaksi ja pitää tätä esikuvanaan. De Palma on ennen muuta jännityselokuvan ohjaaja, ja nimenomaan niissä Alfred Hitchcockin vaikutukset näkyvätkin. Tappava tunnustus (1980) lainaa paljon Psykoa, ja Kuolema tulee kahdesti (1984) on yhdistelmä Takaikkunaa ja Vertigoa.
Hitchcockin lisäksi italialaisen Michelangelo Antonionin arvoituksellinen draama Blow Up – erään suudelman jälkeen inspiroi De Palmaa trilleriin Blow Out – viimeinen todistaja (1981).[2] Myös trillerissä Kahdet kasvot (1992) näkyy suoria viitteitä Psykoon. De Palma muistetaan myös rikoselokuvien Arpinaaman (1983) uudelleenfilmatisoinnista sekä Lahjomattomien (1987) ohjaajana. Lahjomattomat oli ehdolla neljään Oscar-palkintoon, joista se sai yhden, kun näyttelijä Sean Connery palkittiin parhaasta miessivuosasta. 1960-luvun tv-sarjan Vaarallinen tehtävä pohjalta De Palma teki kokoillan elokuvan vuonna 1996.
Vuonna 1986 De Palma ohjasi komedian Wise Guys, mutta se sai huonot arvostelut. Vietnam-draamaa Sodan arvet (1989) pidetään taas yhtenä parhaimmista Vietnam-kuvauksista. Elokuvallaan Femme Fatale (2002) De Palma ikään kuin palasi 20 vuotta taaksepäin, Hitchcock-tyyppisten trillereiden pariin.
Vuonna 2006 ensi-iltansa saanut Musta dahlia sai kriitikoilta kehnot arvostelut, eikä sen menestyskään ollut hyvä. De Palman ohjausta kuvailtiin kuivaksi ja innottomaksi.
Vuoden 2007 elokuva Redacted, joka kertoo Irakin sodasta, sai kriitikoiden kehut mutta suuri yleisö ei löytänyt sitä.[4]
Aikoinaan De Palmaa pidettiin lupaavana nuorena ohjaajana, mutta myöhempinä vuosina hänen on sanottu jatkuvasti jäävän valtaisien odotusten alle.
Ohjaustyyli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brian De Palma nauttii tekniikan käytöstä, lähinnä kuvauksen ja leikkauksen tyylittelystä. Tietokoneella tuotettuja erikoistehosteita hän käyttää yleensä varoen, mutta kerran hän omistautui niille: esimerkiksi tieteiselokuva Operaatio Mars (2000) sisältää vahvoja erikoistehosteita.[5]
Yksi De Palman erikoispiirre on nuorten, melko tuntemattomien tai juuri pinnalle päässeiden näyttelijöiden kokeilu elokuvissaan. Esimerkiksi John Travolta oli juuri päässyt Saturday Night Feverin huumasta, kun hänet kiinnitettiin Blow Outiin. Melko tuntematon nuori näyttelijä Carla Gugino valittiin Snake Eyesin (1998) naispääosaan, kuten myös Rebecca Romijn-Stamos Femme Fatalen pääosaan.
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]De Palma on ollut naimisissa kolmesti. Ensimmäinen avioliitto näyttelijä Nancy Allenin kanssa kesti 1979–1984. Tuottaja Gale Anne Hurdin kanssa De Palma avioitui 1991 ja heille syntyi yksi tytär, mutta pari erosi myöhemmin. Kolmannen liittonsa De Palma solmi lokakuussa 1995 näyttelijä Darnell Gregorio-De Palman kanssa. Hänen kanssaan De Palma sai toisen tyttärensä. Pari erosi huhtikuussa 1997.
Filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Icarus 1960
- Woton's wake 1962
- Jennifer 1964
- Bridge That Gap 1965
- The Responsive Eye 1966
- Murder a la Mud 1968
- Greetings 1968
- The Wedding Party 1969
- Hi, Mom! 1970
- Get to know your rabbit 1972
- Verinen veitsi 1973
- Phantom of the Paradise – aavemusa 1974
- Naisen kahdet kasvot 1976
- Carrie 1976
- Pahan voima 1978
- Home Movies -sairas sukuni 1979
- Tappava tunnustus 1980
- Blow Out – viimeinen todistaja 1981
- Scarface – arpinaama 1983
- Kuolema tulee kahdesti 1984
- Wise Guys 1986
- Lahjomattomat 1987
- Sodan arvet 1989
- Turhuuksien rovio 1990
- Kahdet kasvot 1992
- Carlito’s Way 1993
- Vaarallinen tehtävä 1996
- Snake Eyes 1998
- Operaatio Mars 2000
- Femme Fatale 2002
- Musta dahlia 2006
- Redacted 2007
- Passion 2012
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Pendergast, Tom & Pendergast, Sara (toim.): International Dictionary of Films and Filmmakers, Vol. 2: Directors, 4th edition, s. 255. St. James Press, 2000. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 29.5.2015). (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d Brian De Palma | Biography, Movies, Assessment, & Facts | Britannica www.britannica.com. Viitattu 25.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Eurochannel: 3 Italian American directors who have succeeded in Hollywood Eurochannel: The European TV channel. Viitattu 9.3.2019. (englanti)
- ↑ a b Brian De Palma AllMoviessa. (englanniksi)
- ↑ Jari Rantala: Operaatio Mars (Mission to Mars) mtvuutiset.fi. 15.5.2002. Viitattu 25.3.2022.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Keesey, Douglas. Brian De Palma’s Split-Screen – A Life In Film. Jackson : University Press of Mississippi, 2017. ISBN 978-1-4968-0972-8.
- Brian De Palma -teemakokonaisuus, Filmihullu 3/2014.
Elokuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Noah Baumbach & Jake Paltrow: De Palma (USA, 2015). Dokumenttielokuva. 1 h 50 min
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Brian De Palma Internet Movie Databasessa. (englanniksi)