Bredan piiritys (1624–1625)
| Bredan piiritys | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa kahdeksankymmenvuotista sotaa | |||||||
.jpg) Bredan antautuminen Diego Velázquezin maalauksessa vuoden 1635 paikkeilta.
| |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
23 000 |
9 000 | ||||||
| Tappiot | |||||||
|
5 000 |
13 000 sotilasta ja siviiliä | ||||||
Bredan piiritys oli viimeinen suuri espanjalaisten saavuttama voitto kahdeksankymmenvuotisen sodan aikana Alankomaissa. Ambrogio Spinolan johtamat espanjalaiset piirittivät alankomaalaisten puolustamaa Bredaa yhdeksän kuukauden ajan 28. elokuuta 1624 – 5. kesäkuuta 1625. Puolustajien oli lopulta antauduttava ruuan ja veden loppuessa. Taudeista selvinneiden eloon jääneiden puolustajien sallittiin marssia pois aseineen.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alankomaat ja Espanja olivat solmineet 12-vuotisen rauhan vuonna 1609, mutta sota jatkui jälleen vuonna 1621.[1] Espanja oli kärsinyt huomattavan takaiskun Bergen-op-Zoomin epäonnistuneessa piirityksessä vuonna 1623 ja joissakin piireissä pelättiin jopa koko monarkian kaatuvan Alankomaiden sotaan. Piirityksen jälkeen espanjalaiset olivat aloittaneet suorien sotatoimien sijaan taloudellisen sodan. Alankomaiden vastainen kauppasaarto ulotettiin pohjoisille rantavesille vuonna 1624 ja saartoa valvoi Pohjoinen amiraliteetti eli Almirantazgo del Norte. Lopulta saarto iski kuitenkin Espanjaa vastaan. Alankomaalaiset olivat hallinneet esimerkiksi Itämereltä tuodun viljan, puutavaran ja kuparin kauppaa, josta espanjalaisetkin olivat riippuvaisia. Saarto oli muuten tehokas, mutta sen vaikutukset tuntuivat Alankomaissa vasta hitaasti.[2]
Lopulta espanjalaiset päättivät lopettaa kauppasaarron vaikutusten odottelun ja kevättalvella 1624 heidän joukkonsa hyökkäsivät alankomaiden linnoitusketjua vastaan jäätyneiden jokien yli. Espanjalaiset etenivät nopeasti aina Utrechtiin lähistölle saakka apunaan ympärysvuotisesti valmiustilassa pidetty armeija. Armeijan ylläpito tällä tapaa oli kuitenkin suuri taloudellinen rasite. Flanderin rintamalla haluttiin ratkaiseva voitto ja lopulta päätettiin aikaisemman Bergen-op-Zoomin piirityksen epäonnistumisesta huolimatta ryhtyä Bredan piiritykseen.[2]
Piiritys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Bredan piirityksen alkaessa markiisi Ambrogio Spinolan Espanjan Flanderin armeijaan kuului noin 80 000 miestä ja heistä noin kolmannes (23 000[1]) osallistui Bredan piiritykseen. Bredan puolustajia oli noin 9 000. Molempien osapuolten armeijoissa palveli sekalainen joukko sotilaita eri maista. Espanjan puolella oli esimerkiksi flaameja, valloneja, saksalaisia, italialaisia ja irlantilaisia. Alankomaalaisiin kuului puolestaan saksalaisia, englantilaisia, skotteja ja ranskalaisia.[2]
Bredan piiritys alkoi 28. elokuuta 1624.[1] Bergen-op-Zoomin piirityksen perusteella Spinola vältti väkirynnäkköä kaupunkia vastaan. Myös turhaa pommittamista välteltiin. Sen sijaan hän keskittyi luomaan piiritysrenkaasta mahdollisimman tiiviin. Kaupungin ympärille rakennettiin suuret vastalinnoitukset, jotka pitivät puolustajat kaupungin sisällä ja näiden mahdolliset auttajat ulkona.[2] Alankomaalaiset yrittivät rikkoa piirityksen hyökkäyksillä Bredan ulkopuolelta useampaan otteeseen ensin Morits Oranialaisen ja sittemmin Oranialaisen kuoltua heidän komentajakseen nousseen Justinus van Nassaun johdolla. Espanjalaisten onnistui kuitenkin torjua kaikki hyökkäykset. Alankomaalaisia tuki turhaan myös englantilaisten paroni Horace Veren johtama armeija.[1] Bredan puolustajat kärsivät myös kulkutaudeista. Lopulta ruuan ja veden loppuessa puolustajat antautuivat 5. kesäkuuta 1625.[2]
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bredan puolustajille annettiin kunnialliset antautumisehdot, eli varuskunnan sallittiin marssia ulos kaupungista vapaasti aseidensa kera. Puolustajien jälkeen oli kuitenkin jäänyt noin 13 000 pääasiassa tauteihin kuollutta sotilasta ja kaupungin asukasta.[2] Varuskunnasta oli selvinnyt vain noin 3 500 sotilasta.[1] Espanjalaisetkaan eivät välttyneet taudeilta, minkä lisäksi he menettivät miehiä sotilaskarkuruuden takia.[2] Heidän tappionsa olivat noin 5 000 miestä.[1] Miestappioita suuremmat olivat espanjalaisten piirityksen taloudelliset kulut. Piiritys rahoitettiin nostamalla veroja, mikä herätti vihaa etenkin alemmissa säädyissä. Yleisesti piiritystä pidettiin kuitenkin Espanjassa suurena voittona ja Spinolaa verrattiin esimerkiksi Lepanton taistelun Giovanni Andrea Doriaan. Sotaa Alankomaissa piiritys ei kuitenkaan ratkaissut.[2] Bredan piiritys jäi viimeiseksi suureksi espanjalaisten voitoksi Alankomaissa.[1]