Brühlin palatsi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Brühlin palatsi vuonna 1936.

Brühlin palatsi, puolaksi Pałac Brühla, oli Puolan pääkaupungissa Varsovassa sijainnut palatsi ja lajityypissään Puolan hienoimipia palatseja. Saksalaiset sotilaat tuhosivat sen räjäyttämällä Varsovan kansannousun loppuvaiheessa 19. joulukuuta vuonna 1944 kuten myös lähistöllä sijainneen Saksilaisen palatsin. Palatsista käytettiin myös nimeä Sandomierskin palatsi. [1]

Palatsi valmistui vuonna 1640 ja sen ensimmäinen omistaja oli Jerzy Ossoliński, oman aikansa merkittävä valtiomies. Hän kuoli palatsissa vuonna 1650.[1]

Seuraava omistaja, kruununmarsalkka Stanisław Herakliusz Lubomirski, päätti teettää palatsiin muutostöitä. Hänen aikanaan palatsiin lisättiin kaksi kerrosta, sivupaviljonkeja ja kunikaallisia patsaita. Lopullisen ulkoasunsa palatsi sai sen vuonna 1750 hankkineelta ministeri Henry Brühlilta, joka palkkasi kaksi saksalaista arkkitehtia, Joachim Daniel von Jauchin ja Johann Friedrich Knöbelin tekemään uudistussuunnitelmat. Arkkitehtien työn tuloksena palatsi sai sen ihaillun myöhäisbarokkia ja rokokoota yhdistäneen ulkoasun. Palatsi sai tuolloin sitä luonnehtineen mansardikaton ja se sai myös lisää ulkorakennuksia. Palatsi nimettiin nyt omistajansa mukaan. Omistaja kuului vaikutusvaltaiseen saksilaiseen aatelissukuun. [1]

Palatsin historiaan liittyy sivupolku Puolan jakojen tapahtumiin. Vuonna 1787, Otto Magnus von Stackelberg, vannoi Puola-Liettuan pysyvälle komitealle, että aikoo käyttää valtion rahaa tuohon aikaan suunnattomat miljoona zlotya valtion armeijan vahvistamiseen. Sen sijaan hän käytti rahat Brühlin palatsin ostamiseen ja monimutkaisten juonittelujen jälkeen lahjoitti rakennuksen Venäjälle suurlähetystöksi. Nyt palatsia uudistettiin jälleen. Asialla oli italialainen arkkitehti Domenico Merlini, jonka suunnitelmien mukaan palatsi sai vaikutteita uusklassisuudesta. [1]

Rakennus toimi myös Venäjän suuriruhtinaan Konstantin Pavlovitš Romanovin residenssinä Kongressi-Puolan aikana. [1]

Puolan itsenäistyttyä uudelleen vuonna 1918 palatsiin muutti uuden valtion ulkoministeriö. Palatsissa oli tuolloin kaikkiaan 522 huonetta ja sinne tuli myös ulkoministerin virka-asunto.Rakennusta uudistettiin vuosina 1932- 1937, jolloin siihen tuli uusi siipirakennus sekä maanalaisia tiloja. Ulkoministeriörakennus varustettiin kampaamolla, liikuntasalilla ja ravintolalla. Sinne sijoitettiin merkittävien taiteilijoiden töitä. Lopputulos oli modernia klassismia ja sen vastinpareja löytyi Hitlerin Saksasta ja Mussolinin Italiasta. [1]

Toinen maailmansota alkoi 1. syyskuuta vuonna 1939 Saksan hyökättyä Puolaan. Varsova piiritettiin ja palatsi kärsi pieniä vaurioita. Siihen muutti Varsovan komendantti Ludvig Fischer. Hän määräsi Varsovan ghetton rakentamisen ja purkamisen. Palatsiin sijoitettiin myös huone, josta välitettiin kaupunkilaisille megafoneille miehitysvallan määräyksiä. Vastarintaliikkeen onnistui toimittaa palatsiin pakettipommi. Hermann Göring vieraili palatsissa ja rakennus teki häneen suuren vaikutuksen. Sinne sijoitettiin puolalaisilta ja juutalaisilta varastettuja taidekokoelmia. [1] [2] [3]

Varsovan kansannousun loppuselvittelyn yhteydessä palatsi räjäytettiin 19. joulukuuta vuonna 1944. [1]

Jälleenrakennushanke

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 Varsovan kaupungin viranomaiset ilmoittivat, että Brühlin palatsi rakennetaan uudelleen. Uudisrakennuksen julkisivu olisi historiallinen, mutta hankkeen rahoittavat kiinteistösijoittajat haluaisivat siihen modernit sisustukset ja rakennus toimisi joko toimistoina tai hotellina. [4]

Arkeologit ovat vuonna 2023 tutkineet palatsin jäännöksiä. Tutkittava alue on 4500 neliömetriä ja tutkimusten avulla on tarkoitus selvittää palatsin kellareiden ja perustusten kunto. Kaivauksissa on tehty esinelöytöjä. On löydetty jäänteitä 1600-luvun portaalista, toisen maailmansodan aikaisia ammuksia, mustepullo ja todennäköisesti julkisivuun kuuluneita koristeita.[5]

Brühlin palatsin jälleenrakentamista on kritisoitu samoista syistä kuin Saksilaisen palatsin jälleenrakentamista. Hanke on liian kallis ja turha eikä jälleenrakentamisen laadusta ole takeita. Projektin pitäisi valmistua vuonna 2030. [6] [7]

Lisää aiheesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]