Brödtorpan kaivos

Brödtorpan kaivos, tunnetaan myös nimellä Nyckeln oli Pohjan kunnassa Skogbölen rautatieaseman itäpuolella sijainnut joukko pieniä pääosin sinkkiä tuottaneita kaivoksia. Alueen malmiesiintymät löysi Rafaël Franck (1865–1934) vuosina 1902–1903 ja pienimuotoista kaivostoimintaa alueella oli vuosina 1905–1908. Brödtorpan alueen kalkkikivi sisälsi kuparikiisua, sinkkivälkettä ja lyijyhohdetta. Merkittävimmät alueen kaivoskuiluista olivat Nyckeln (syvyys 20 metriä), Grafiitti (syvyys 7 metriä) ja Sederholm (syvyys 5 metriä). Franckin malminetsintätutkimukset johtivat myös Aijalan kupari-sinkkiesiintymän löytymiseen ja kaivostoiminnan käynnistämiseen siellä.

Franck oli ostanut isältään vuonna 1886 Dalkarbyn allodisäterin ja vuonna 1899 hän osti Brödtorpin allodisäterin. Hän perusti tilalle tiilitehtaan ja kalkkiuunia. Etsiessään kalkkikiveä hän löysi kvartsia ja arveli sen sisältävän kultaa ja rautaa. Franck harjoitti malminetsintää vuorikompassin ja magnetometrin avulla. Brödtorpan alueella hän aloitti louhostyöt vuoden 1902 lopulla ja löysi louhimistaan 10–16 metriä syvistä kuopista magnetiittia, sinkkivälkettä, kuparikiisua ja rikkikiisua. Skogbölen aseman itäpuolen esiintymät Franck löysi vuoden 1903 alkupuolella.

Nyckelnissä louhinta aloitettiin 1905 ja kaivokselle rakennettiin nostolaitos, kaksi työväen asuinrakennusta, makasiini, paja, hiilihuone ja amerikkalainen hevosvintturi. Kaivoksesta nostettiin sinkki- ja kuparimalmia sekä kalkkikiveä, jota poltettiin kalkkiuunissa ja käytettiin Brödtorpan tilalla maanviljelykseen ja muuraustöihin. Vuoden 1907 lopulla Nyckeln-kaivos oli jo 60 metriä syvä ja kaivoskujia kaivoksessa oli 25,9 metriä. Kaivos tuotti pääasiassa sinkkimalmia. Malmista löydettiin myös taloudellisesti merkittäviä määriä kultaa. Tämä herätti huomiota ulkomailla ja Brödtorpan kaivoksiin kävi tutustumassa liikemiehiä Belgiasta, Puolasta ja Yhdysvalloista. Franckilla oli Nyckelnin kaivoksen lähellä myös muita pienempiä kaivoksia joista louhittiin jonkin verran sinkki- ja kuparimalmia sekä maasälpää, jonka käyttöä kokeiltiin Arabian posliinitehtaassa.

Orijärven kaivoksella kaivostoimintaa käynnistänyt Suomalais-Amerikkalainen Kaivosyhtiö osti Franckilta oikeudet Brödtorpan ja Skogsbölen tilojen alueen malmilöydöksiin 1908. Uudella omistajalla oli kuitenkin vaikeuksia kaivostoiminnan käynnistämisessä Orijärvellä ja yhtiön talous heikkeni niin ettei se pystynyt aloittamaan kaivostoimintaa Brödtorpassa. Lokakuussa 1910 yhtiö joutui pyytämään lepoa Brödtorpan valtauksille. Nyckelnin kaivos oli jo syksyllä 1909 täyttynyt vedellä.

Franck joutui myymään Brödtorpan tilan 1912 ja hän muutti sitten Kosken ruukille jossa hän jatkoi malminetsintäharrastuksiaan ystävänsä Albert von Julinin taloudellisen tuen turvin. Von Julinin kuoltua Franck muutti Naantaliin, jossa hän vietti viimeiset vuotensa.

Brödtorpan kaivoksesta on nykyisin jäljellä veden täyttämiä aitaamattomia kaivoskuiluja, sivukivi- ja malmikasoja, vanhoja tienpohjia sekä rakennusten, muun muassa kaivostuvan perustuksia. entinen kaivosalue on metsittynyt.