Koordinaatit: 23.6°N, 108.3°E

Bosen altaan paleoliittiset kohteet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bosen allas
Sijainti

Bosen allas
Koordinaatit 23.6°N, 108.3°E
Valtio Kiina
Ajanjakso pleistoseeni
Kulttuuri paleoliittinen kausi

Bosen altaan paleoliittiset kohteet (engl. Bose basin, myös engl. Baise basin) sijaitsevat Bosen, tai vaihtoehtoisesti Baisenin, altaassa Guangxin autonomisella alueella. Allas on alavaa maata, jossa virtaa Youjiangin joki ja josta on löydetty arkeologistesti kiinnostavia kohteita. Kohteet ympäröivät pääasiassa alueen itäosassa sijaitsevaa Baisen kaupunkia, mutta yksittäisiä paikkoja on muuallakin altaassa. Altaan alueelta on löydetty yli 100 paleoliittista asuinpaikkaa tai tutkimuskohdetta, joista löytyy Kiinan vanhimpia Acheulin kulttuuriin liittyviä käsikirveitä.[1][2]

Allasalue on noin 80 kilometriä pitkä, 15 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 800 km². Se on muodostunut Youjiangin murrokseen, minkä vuoksi se on pitkä ja kapea. Allasalue on kaksiosainen. Pienempään ja ylempänä olevaan altaaseen on muodostettu patoallas vesivoimaa ja juomaveden varastointia varten. Patoaltaassa olevilta saarilta on kuitenkin löytynyt tutkimuskohteita. Altaita yhdistää Youjiangin laskujoki, joka jatkaa suuremman allasalueen läpi mutkitellen. Joen lietteiden ja tuulen aiheuttamat maakerrostumat muodostavat alueelle ainakin neljä terassialuetta. Terassialueet ovat eri-ikäisiä, joten kustakin on mahdollista tehdä eri-ikäisiä löytöjä. Alueella on myös kalkkikivikallioita ja karstimaita, joissa esiintyy luolia. Allasalueella sijaitsevia taajamia tai kaupunkeja ovat Chengbihe, Bose, Tianyang, Tiandong ja Silin.[1]

Tutkimushistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1973 öljynetsintä tuotti sillä kertaa erilaisen lopputuloksen, kun tutkijat löysivätkin tusinan verran kivityökaluja paikassa, jota kutsutaan nykyään Shangsongin asuinpaikka (engl. Shangsong site). Aluetta tutkittiin (Institute of Vertebrate Paleontology and Paleoanthropology) vuosina 1982–1988, jolloin löytyi vielä noin 50 uutta asuinpaikkaa. Guangxin museon työntekijät keräsivät maasta talteen tuhansia kivityökaluja. Tutkimuksia jatkettiin kansainvälisten tutkijaryhmien avulla vuosien 1988–2000 aikana, ja he selvittivät alueen geologiaa, arkeologiaa ja alueiden muodostumisen kronologiaa. Silloin päätettiin tutkia erästä kohdetta, josta kaivetut esineet ajoitettiin 803 000 vuotta [3] vanhoiksi. Koska alue on laaja, suoritettiin vuosina 2009−2010 suurinventointi ja tunnetut kohteet kartoitettiin digitaaliseen malliin. Siihen sisällytettiin kaikki 114 tunnettua asuinpaikkaa tai muuta tutkimuskohdetta.[1]

Bosen altaan paleoliittiset työvälineet löydettiin pääasiassa maankamaralta poimien. Ihmiset ovat todennäköisesti heittäneet tylsyneet työkalut menemään, ja niitä on maassa usein irrallaan, koska niiden päälle ei ole kertynyt sedimentaatiota. Työkalujen yhteydessä löytyy myös tektiittejä, joita esiintyy vain niillä alueilla, missä on paleoliittisia esineitä. Samoja tektiittejä esiintyy laajalla alueella Australiasta Kiinaan. Ne ovat syntyneet, kun avaruudesta Maan ilmakehään pudonneen meteoriitin kiviaines suli impaktin kuumuudessa ja räjähti levittäen sulanutta kiviainestaan laajalle alueelle. Tektiittien muodostusaika on helppo mitata, joten tämän onnenpotkun ansiosta myös paleoliittiset työkalut voidaan ajoittaa hyvin tarkasti. Tektiitit syntyivät 803 000±3 000[3] vuotta sitten.[2]

Löytöaineisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Löytöpaikkoja tai asuinpaikkoja on 21 Chengbihen allasalueella, 43 Baisen kaupungin ympäristössä, 18 kohdetta Tianyangin ympäristössä ja 30 kohdetta sijaitsevat Tiandongin ympäristössä.[1]

Paleoliittiset työkalut löytyvät pääasiassa terassilta neljä ja nuoremmat neoliittiset työkalut vastaavasti terassilta yksi. Muilta terasseilta ei tunneta ihmistoiminnan löytöjä. Löydetyt kaksipuolisesti työstetyt käsikirveet herättivät välittömästi kansainvälistä huomiota, koska käsikirveet muistuttavat kovasti Afrikasta ja Euroopasta löydettyjä Acheulin kulttuurin kirveitä. Hiljattain tehdyssä vertailussa Bosen käsikirveet muistuttivat enemmän eurooppalaisia kirveitä kuin kiinalaisia (kaksipuolisesti ja symmerisesti työstettynä tyylilaji ”Mode 2”). Koska eurooppalaisten käsikirveiden keskinäiset eroavuudet olivat pienemmät kuin eurooppalaisten ja Bosen kirveiden keskinäiset erot, poikkesivat kiinalaiset kirveet selvemmin toisistaan ja näistä kahdesta muusta ryhmästä. Tästä on voitu päätellä, että käsikirveiden tekijät ovat tuoneet lännestä mukanaan kivenmuokkaustekniikan ja muotoilun, jotka kehittyivät kiinassa ”Mode 1” -suuntaan.[4][1]

Liuhuaishanin kohde

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 Liuhuaishanin asuinpaikkaa tutkittiin tarkemmin, ja tuloksena oli kolme uutta arkeologista kohdetta ja 37 kiviesinettä. Kohteessa on asuttu avoimen taivaan alla. Paikalle on jäänyt työkaluja, työstöjätettä ja raaka-ainetta, jotka on valmistettu jokien mukulakivistä. Työstössä on irronnut säleitä, iskoksia ja lohkeamisia ja kivstä on jäänyt jäljelle ytimiä. Materiaali oli lähinnä kvartsiitti ja hieno hiekkakivi (engl. siltstone). Työstetyt kiviesineet olivat suuria, mikä vihjaa niiden suuresta iästä. Kohteissa asuttiin lähellä toisiaan, mutta ne olivat käytössä lyhyen aikaa.[5]

Bosen altaan halki virtaavan Youjiangin joen varrella on Nanbanshanin seutu, jossa sijaitsee Damein arkeologinen kohde. Vuonna 2008 sieltä raportoitiin 176 kivityökalua, joista osa oli kaksipuolisesti työstettyjä ja suurikokoisia käsikirveitä. Esineet löytyivät Bosen altaan terassilta neljä, ja ne jakoivat samat ominaisuudet kuin muutkin Bosen altaasta löydetyt paleoliittiset kiviesineet. Käsikirveet, iskurit ja muut kiviesineet sijaitsivat samassa kerrostumassa, missä esiintyy helposti ja tarkasti ajoitettavia tektiittejä. Kaivauksilla voitiin osoittaa, että tektiitit olivat pudonneet taivaalta maahan ja hautautuneet sedimentteihin yhdessä siinä paikassa olevien kivityökalujen kanssa. Kun tektiittien syntyhetki voitiin ajoittaa 800 000 vuoden taakse, saatiin samalla kivityökalujen valmistumisiäksi nuorin mahdollinen ajoitus. Tektiittikerroksen päältä löydettiin myös kivityökaluja, joten niiden ikä on vieläkin nuorempi. Ihmiset olivat siten selvinneet elossa meteoriittiin taivaallisen räjähdyksen alla.[6]

Fengshudaon arkeologisen kohteen kaivauksissa Bosen altaassa löydettiin käsikirveitä, joiden sijainti maakerroksissa yhdessä tektiittien kanssa vaikutti aidolta, koska maakerros selvästi sekoittumaton. ”Siksi voidaan” olla varmoja, että juuri nämä kivityökalut ovat 800 000 vuotta vanhoja. Työkalut on valmistettu kvartsista, kvartsiitista ja hiekkakivestä. Fengshudaon käsikirveet poikkeavat läntisen Acheulin kulttuurin käsikirveistä monin tavoin ja verrattuna itäiseen Aasian kaksipuolisiin käsikirveisiin, nämä ovat suurempia ja paksumpia. Fengshudaon käsikirveet saattavat osoittaa läntisen Acheulin kulttuurin tunkeutumisena itään tai ne ovat paikallisesti kehittynyt oma muotoilunsa.[7]

Merkitys arkeologiassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bosen tasangon käsikirveillä on ollut suuri merkitys, kun ollaan kumottu 1950-luvulta asti tunnettua uskomusta, että Intian niemimaan poikki kulkevan niin sanotun ”Moviuksen linjan” (engl. Movius Line) pohjois- ja itäpuolella olisi ollut käytössä erilainen kiventyöstämisen teknologia. Se olisi eronnut suuresti lännempänä käytössä olleesta käsikirveiden teknologiasta. Nykyään tunnetaan käsikirveitä myös esimerkiksi Thaimaasta, Pohjois-Kiinasta ja Etelä-Koreasta.[4][3]

  1. a b c d e Xu, Guilin & Wang, Wei & Bae, Christopher J. & Huang, Shengmin & Mo, Zhiming: Spatial distribution of Paleolithic sites in Bose Basin, Guangxi, China. Quaternary International, 2012, nro 281, s. 10–13. Brisbane, Australia: Queenslandin yliopisto. doi:10.1016/j.quaint.2012.02.019 ISSN 1040-6182 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 8.12.2015. (englanniksi)
  2. a b Bose, China The Smithsonian National Museum of Natural History. 28.11.2015. Washington, D.C, USA: The Smitsonian Institute. Viitattu 9.12.2015. (englanniksi)
  3. a b c Yamei, H. & Potts, R. & Baoyin, Y. & Zhengtang, G. & Deino, A. & Wei, W. & Clark, J. & Guangmao, X. & Weiwen, H.: Mid-Pleistocene Acheulean-like stone technology of the Bose basin, South China. Science, 3.3.2000, 287. vsk, nro 5458, s. 1622–1626. PubMed:10698732 doi:10.1126/science.287.5458.1622 (englanniksi)
  4. a b Wang, Wei & Lycett, Stephen J., von Cramon-Taubadel, Noreen & Jin, Jennie J.H. & Bae, Christopher J.: Comparison of Handaxes from Bose Basin (China) and the Western Acheulean Indicates Convergence of Form, Not Cognitive Differences. PLoS ONE, 19.4.2012, 7. vsk, nro 4. Public Library of Science. doi:10.1371/journal.pone.0035804 ISSN 1932-6203 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.12.2015. (englanniksi)
  5. phys.org: New Paleolithic remains found near the Liuhuaishan site in Bose Basin, Guangxi (pdf), Institute of Vertebrae Paleontology and Paleoanthropology, Peking, Kiina, 2015
  6. Wang, Wei & Mo, JinYou & Huang, ZhiTao: Recent discovery of handaxes associated with tektites in the Nanbanshan locality of the Damei site, Bose basin, Guangxi, South China. Chinese Science Bulletin, 2008, 53. vsk, nro 6, s. 878–883. Science China Press. ISSN 2095-9273 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.12.2015. (englanniksi)
  7. Wang, Wei & Bae, Christopher J. & Huang, Shengmin & Huang, Xin & Tian, Feng & Mo, Jinyou & Huang, Zhitao & Huang, Chaolin & Xie, Shaowen & Li, Dawei: Middle Pleistocene bifaces from Fengshudao (Bose Basin, Guangxi, China). Journal of Human Evolution, 2014, nro 69, s. 110–122. Elsevier. doi:doi:10.1016/j.jhevol.2013.11.002 ISSN 0047-2484 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.12.2015. (englanniksi)