Boris Jakubov

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Boris Jakubov (25. heinäkuuta 1894 Hanko22. toukokuuta 1923 Suistamo) oli suomalainen ortodoksisen kirkkomusiikin säveltäjä.[1][2] Hän oli yksi ensimmäisistä suomen kielellä ortodoksista musiikkia säveltäneistä.[2]

Jakubov syntyi Olga Moldakovan ja Hangon pappina toimineen Aleksander Jakubovin perheeseen. Lapsena hän muutti perheineen Ilomantsiin. Hän soitti viulua ja alkoi lisäksi säveltää. Jakubov sai opetusta Helsingin musiikkiopistossa. Hänellä oli vaikea puhevika, mikä teki mahdottomaksi hänen haaveilemansa uran pappina. Jakubov pääsi kuitenkin opettamaan kirkkomusiikkia pappisseminaarin opiskelijoille Sortavalaan. Palattuaan vanhempiensa kotiin Soanlahdelle hän jatkoi toimintaansa muusikkona. Toukokuussa 1921 hänen hengellisiä sävellyksiään pyydettiin sisälähetysjuhlien käyttöön Suistamoon. Vuonna 1922 painetussa vigilianuottikirjan editiossa julkaistiin Jakubovin sävellykset "Kiittäkää Herran nimeä" ja "Monet himot".[2]

Jakubovin äiti kuoli joulukuussa 1922 sairastettuaan syöpää. Äiti oli ollut Jakubovin musiikillisen työn tärkeä tukija, ja Jakubov kärsi äitinsä kuoleman jälkeen vaikeasta unettomuudesta. Jakubov teki itsemurhan toukokuussa 1923. Vuonna 1931 kirkon käyttämien nuottikirjojen toimittajat löysivät Jakubovilta kymmenen entuudestaan tuntematonta sävellystä, jotka julkaistiin monisteina. Alkuperäiset käsikirjoitukset katosivat ilmeisesti toisen maailmansodan aikana. Jakubovin tuotantoon kuuluu sekä suomenkielisiä että kirkkoslaaviksi tehtyjä sävellyksiä. 1930-luvulla Jakubovin suomalaiskansallisina pidetyt teokset tekivät vaikutuksen ortodoksikirkkoa kansalliseen suuntaan ohjanneisiin toimijoihin, myös arkkipiispa Hermaniin. Teokset tulkittiin Karjalan maaperästä ja suomalaisesta luonnosta innoitusta saaneiksi. 1930-luvulla Jakubovin sävellyksiä esittivätkin suomalaiset kuorot ja kirkkolaulujuhlien esiintyjät.[2]

1980-luvun lopussa Jakubov sai jälleen suosiota Ortodoksisten kanttorien liiton julkaistua hänen teoksensa uutena nuottipainoksena. Sävellyksiä on säilynyt alle kaksikymmentä. Niitä ovat levyttäneet suomalaiset ortodoksiset kuorot ja yhdysvaltalainen Cappella Romana.[2]

  1. Jakubov, Boris Kansalliskirjaston hakupalvelu, viitattu 7.1.2024
  2. a b c d e Maria Takala-Roszczenko, Nuorena kuolleen Boris Jakubovin sävellykset jäivät kuin jäivätkin elämään Aamun Koitto 19.5.2023, viitattu 7.1.2024