Suuret ikäluokat
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Suuret ikäluokat (engl. baby boomers) muodostuivat monissa läntisen Euroopan maissa muutaman vuoden aikana toisen maailmansodan jälkeen, niin sotaan osallistuneissa kuin sen ulkopuolella pysyneissäkin maissa. Suomessa suuret ikäluokat syntyivät vuosina 1945–1950, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa boomereihin lasketaan vielä vuonna 1964 syntyneet.[1] Suomessa syntyvyyden nousu pian sodan jälkeen oli radikaalimpi kuin muissa maissa mutta jäi lyhytaikaisemmaksi.lähde?
Suuret ikäluokat Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa korkea syntyvyys kesti hieman yli viisi vuotta, elokuun alusta 1945 elokuun lopulle 1950. Koska ikäluokilla kuitenkin tarkoitetaan vuosiluokkia, on mukaan otettu vuodet kokonaisuudessaan ja näin suuren sukupolven syntymisen katsotaan kestäneen kuusi vuotta eli vuoden 1945 alusta vuoden 1950 loppuun: vuosina 1946–1949 syntyneitä oli yli 100 000/vuosi sekä jo vuonna 1945 ja vielä 1950 lähempänä 100 000:ta kuin 90 000:ta (yli 95 000).
Näistä suurista ikäluokista oli elossa vuonna 2023:[2]
| vuosi |
syntyneitä elossa |
|---|---|
| 1945 | 55 551 |
| 1946 | 63 853 |
| 1947 | 66 851 |
| 1948 | 68 418 |
| 1949 | 67 937 |
| 1950 | 66 697 |
Suomen suurin ikäluokka vuonna 2020 oli vuonna 1983 syntyneet. Tämän vuosikerran kasvua suurimmaksi nosti maahanmuutto, lähes joka seitsemäs ikäluokan edustaja oli vieraskielinen.[3] Lähes yhtä suuria ovat vuosina 1990 ja 1992 syntyneet. Vuonna 2023 jokaiseen näistä kolmesta ikäluokasta kuului yli 75 000 henkilöä, ja jokaisessa ulkomailla syntyneiden osuus on yli 11 000 henkilöä.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa korkean syntyvyyden kausi alkoi loppukesällä 1945 ja korkeimmillaan syntyvyys oli heti kauden alussa elo–syyskuussa 1945. Toistaiseksi eniten uusia suomalaisia tuli maailmaan 24. elokuuta 1945, jolloin syntyi elävänä 495 lasta. Syynä tähän oli se, että pääosa rintamamiehistä oli kotiutettu 9 kuukautta eli raskauden keston verran aiemmin, vuoden 1944 lopulla. Suurimmaksi suurista ikäluokista tuli Suomessa kuitenkin ikäluokka 1947.
Myöhempiä korkeahkon syntyvyyden lyhyempiä aikakausia on ollut 1960-luvulla, 1980-luvun loppupuolella ja 2000-vuosikymmenen keskivaiheilla. Väestötutkimusten mukaan ensisynnyttäjien ikä on laskenut jälleen 2000- ja 2010-luvuilla. Jotkut tutkimukset ovat kertoneet lamojen vaikuttavan positiivisesti syntyvyyteen[5], vaikka edellä mainittuina aikakausina on eletty nousukautta.
Ikäluokkien koot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurten ikäluokkien syntyvyys
| Vuosi | Lukumäärä | Huomattavaa | |
|---|---|---|---|
| 1945 | 95 758 | heinäkuun lopulle syntyvyys oli alle 8 000 lasta/kk | |
| 1946 | 106 075 | ||
| 1947 | 108 168 | ||
| 1948 | 107 759 | ||
| 1949 | 103 515 | ||
| 1950 | 98 065 | syyskuusta alkaen syntyvyys oli alle 8 000 lasta/kk |
Vertailuvuosia
| Vuosi | Lukumäärä |
|---|---|
| 1925 | 78 260 |
| 1935 | 69 942 |
| 1960 | 82 129 |
| 1970 | 64 559 |
| 1980 | 63 064 |
| 1990 | 65 549 |
| 2000 | 56 742 |
| 2010 | 60 980 |
| [6]2020 | 46 463 |
Vaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurten ikäluokkien koko on ollut yhteiskunnalle sekä haitta että etu. 1950-luvulta lähtien koulutusjärjestelmä oli aluksi kovilla, kun kansa- ja sittemmin oppikoulujen oppilaiden määrä kasvoi niin paljon. Joissakin kansakouluissa poikkeuksellisen suuren oppilasmäärän takia käytiin koulua aamu- ja iltavuorossa. Suurten ikäluokkien siirtyminen myöhemmin työelämään oli kuitenkin kansantaloudellisesti myönteinen ilmiö, koska työssä käyvä – eli yhteiskunnalle tuottoisin – ikäryhmä oli silloin suhteellisesti suurempi kuin yleensä.
Myöhemmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Eläkepommi
2000-luvulle tultaessa yksi kansantalouden suurimpia huolenaiheita oli suurten ikäluokkien lähestyvä eläkkeelle jääminen, jonka pelättiin johtavan 2010-luvulla ongelmiin, kun työssä käyvien suhteellinen osuus väestöstä huomattavasti muutamassa vuodessa laskisi. Tuon pelättiin aiheuttavan työvoimapulan ja vaikuttavan väestöllisen huoltosuhteen heikkenemiseen. Ongelma sai nimen eläkepommi. Eläkepommi ei toteutunut, koska poliitikot osasivat tehdä suurten ikäluokkien eläköitymistä varten huolellisia, syvällekäypiä erityisjärjestelyjä, mutta luonnollisesti siitä on nyt haittaa jonkin verran, että töissä käymättömien suhteellinen osuus väestöstä on juuri nyt poikkeuksellinen suuri.lähde?
Eläkeläisten ja vanhuusiän terveydenhoitoa tarvitsevien määrä nousee korkeaksi suhteessa työssä käyviin ja siten yhteiskunnan maksukykyyn. Tämä vaikuttaa osaltaan muiden tekijöiden kanssa taloudellisen huoltosuhteen heikkenemiseen. Eläkeläiset saavat eläkettä, jonka he ovat joskus osittain maksaneet, mutta työssäkäyvät joutuvat osalle eläkkeellä olevista maksamaan verojen kautta lisää eläkettä.
Muut suuret ikäluokat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suuria ikäluokkia on ollut Suomen historiassa aiemminkin. Tässä artikkelissa tarkoitettuja suuria ikäluokkia edeltäneet ”suuret ikäluokat” syntyivät Suomen sisällissodan jälkeen vuosina 1920–1923. Syntyneiden määrä oli noina vuosina 2,5–2,7 prosenttia sen aikaisesta väkiluvusta, suhteellisesti lähes yhtä paljon kuin varsinaisten suurten ikäluokkien vuosina (2,6–2,8 prosenttia silloisesta väkimäärästä). Suomen nykyiseen asukaslukuun suhteutettuna 1920-luvun alun syntyvyys merkitsisi 140 000 syntyvää lasta vuodessa.
Vuonna 1909 syntyi lähes tarkalleen yhtä monta lasta kuin suurten ikäluokkien ensimmäisenä vuonna 1945. Vuoden 1909 syntyvyys oli 3,3 prosenttia tuolloisesta väkimäärästä ja vastaisi nykyiseen asukaslukuun suhteutettuna 170 000 lasta. Syntyvyys laski tälle tasolle 1880-luvun loppuvuosina; sitä edeltäneet suuret ikäluokat syntyivät 1860- ja 1870-luvuilla, jolloin syntyneiden määrä oli käytännöllisesti katsoen selvennä joka vuosi 3,6–3,8 prosenttia silloisesta väkiluvusta ja vastasi kahtasataatuhatta syntyvää lasta vuodessa nykyaikana. Jopa pahimpana katovuonna, jolloin syntyvyys romahti 2,5 prosenttiin väkiluvusta laskettuna, syntyneiden määrä vastasi 130 000 lasta nykyaikana.
Vuoden 1800 jälkeen kaikkein suurimmat ikäluokat syntyivät vuosina 1821 ja 1823, jolloin elävänä syntyneiden lasten suhteellinen osuus oli 4,1 prosenttia Suomen silloista väkiluvusta. Prosenttiosuus vastaa 215 000 lasta vuonna 2005. Vertailun vuoksi: vuosina 1998–2005, siis kahdeksana vuotena peräkkäin, syntyneiden lasten absoluuttinen lukumäärä oli pienempi kuin vuonna 1848. Suhteellisesti laskettuna pienin ikäluokka syntyi vuonna 2002, alle 1,1 prosenttia kokonaisväkiluvusta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sepitetyt sukupolvet Helsingin Sanomat. 25.12.2023. Viitattu 27.12.2023.
- ↑ Moniko sinun ikäisistäsi on elossa – katso Ilta-Sanomat. 28.8.2023. Viitattu 29.8.2023.
- ↑ mtvuutiset: Suuret ikäluokat ovat nyt aivan muita kuin olet luullut: Yksi merkittävä muutos nosti vuonna 1983 syntyneet listan kärkeen mtvuutiset.fi. Viitattu 21.12.2021.
- ↑ Milleniaaleista on tullut Suomen uusi suurin ikäluokka, ja sillä voi olla odottamattomia seurauksia Helsingin Sanomat. Viitattu 15.8.2023.
- ↑ Gissler, Mika: Lama, tervehdyttävä lama 22.11.2012. THL. Arkistoitu 23.10.2015. Viitattu 9.12.2012.
- ↑ Tilastokeskus, Tilastot, Tilastot aiheittain, Väestö, Syntyvyys: Syntyvyyden lasku pysähtyi vuonna 2020
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Erola, Jani & Wilska, Terhi-Anna (toim.): Yhteiskunnan moottori vai kivireki? Suuret ikäluokat ja 1960-lukulaisuus. Jyväskylä: Minerva, 2004. ISBN 952-5478-88-2
- Danielsbacka, M., Hämäläinen H. & Tanskanen, A. O. (toim.): Suomalainen auttaminen. Tukiverkostot suurten ikäluokkien ja heidän lastensa elämässä. Helsinki: Gaudeamus, 2020. ISBN 9789523450516.
- Danielsbacka M. ym.: Sukupolvien vuorovaikutus. Tutkimus suurista ikäluokista ja heidän lapsistaan[vanhentunut linkki]. Helsinki: Väestöliitto, 2013. ISBN 978-952-226-129-8.
- Haavio-Mannila, Elina ym.: Sukupolvien ketju. Suuret ikäluokat ja sukupolvien välinen vuorovaikutus Suomessa. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, 2009. ISBN 978-951-669-818-5 Teoksen verkkoversio (PDF).
- Karisto, Antti (toim.): Suuret ikäluokat. Tampere: Vastapaino, 200. ISBN 951-768-171-2
- Pajamäki, Osku: Ahne sukupolvi. Suurten ikäluokkien perintö. Helsinki: Ajatus, 2006. ISBN 951-20-6938-5
- Purhonen, Semi: Sukupolvien ongelma. Tutkielmia sukupolven käsitteestä, sukupolvitietoisuudesta ja suurista ikäluokista. (Väitöskirja) Helsinki: Helsingin yliopiston sosiologian laitos, 2007. ISBN 978-952-10-3832-7 Teoksen verkkoversio (PDF).
- Purhonen, Semi & Hoikkala, Tommi & Roos, J. P.: Kenen sukupolveen kuulut? Suurten ikäluokkien tarina. Helsinki: Gaudeamus, 2008. ISBN 978-952-495-063-3
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Elävänä syntyneet kuukausittain, 1900–2022 Tilastokeskus.fi.
- Suomen väestön ikärakenne Tilastokeskus.fi.