Siemens Wind Power

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Bonus Energy)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Siemensin merivoimatuulipuiston asennuksessa käytettävä laiva Baltic1.
valmiita tuulivoimaloiden osia Esbjergin satamassa laivattavaksi.
Siemensin tuulivoimalan sähkögeneraattori Hannoverin messuilla.
Reposaaren tuulipuiston yhden megawatin B54/1000-voimaloita.

Siemens Wind Power oli vuodesta 2004 alkaen saksalainen tuulivoimalaitoksia valmistava yritys, joka oli aikaisemmin nimeltään Bonus Energi A/S eli Bonus Energy. Siemens alkoi valmistaa tuulivoimaloita vasta vuonna 2004 ostettuaan Bonus Energyn [1].[2][3][1]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bonus Energi A/S

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1980 kastelujärjestelmiä valmistavan Danregn-yhtiön (suom. tanskalainen sade) perustajan poika Peter Stubkjær Sørensen yhdessä Egon Kristensenin kanssa saivat tilaisuuden kokeilla tuulivoimalaitoksen rakentamista. Heidän ensimmäinen tuulivoimalansa teho oli 22 kilowattia. Voimalan siivet olivat 5 metriä pitkät ja ne toimitti Økær Vind Energi joulukuussa 1980. Yhtiö käytti vuodesta 1981 alkaen nimeä Danregn Vindkraft markkinoidessaan tuotteitaan ensin kotimaassaan. Yhtiön ensimmäinen palkattu insinööri oli Ejler Kristensen. Jatkossa siivet toimitti AeroStar, mutta sen taival päättyi vuoteen 1986 konkurssiaaltoon.[2][3]

Kun tanskalaisille tuulivoimaloiden valmistajille aukesivat markkinat Yhdysvaltoihin valtion subvention vauhdittamana, muutti yhtiö vuonna 1983 nimekseen Bonus Energi A/S eli ulkomailla Bonus Energy. Valmistajat tulivat melko riippuvaisiksi Yhdysvaltain markkinoista ja kun markkinat vuonna 1986 romahtivat, menivät monet tanskalaiset valmistajat konkurssiin. Siipien toimittajaksi vaihtui tässä vaiheessa LM Glasfiber. Bonus oli perustanut Yhdysvaltoihin vuonna 1985 asennus- ja huoltoyhtiön, joka asensi voimaloita paikallisen Difkon kanssa. Yhtiön tuulivoimaloiden myynti tyrehtyi 1987, mutta se jatkoi toimintaansa vielä päivittämällä toisten asentamia tuulivoimaloita. Bonus selvisi kuitenkin taantumasta ja jatkoi tämän jälkeen varsin hyvistä asemista eteenpäin. Vuosina 1987–1998 yhtiö kasvoi nopeasti. Se palkkasi lisää työväkeä ja työskentelytilojen määrää lisättiin, jolloin sen tuotantokapasiteetti kasvoi. Bonus alkoi kehittää tuuliturbiinien siipiä 1990-luvun loppupuolella ja perusti Aalborgiin oman siipitehtaan 2000-luvun alussa [a]. Ensimmäinen merituulivoimapuisto rakennettiin Vindebyn edustalle. Se muodostui 11 teholtaan 450 kilowatin tuulivoimalasta.[2][3][4]

Siemens Wind Power A/S

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiössä työskenteli jo 800 työntekijää, kun lokakuussa 2004 saksalainen Siemens osti Bonuksen. Se alkoi kutsua yhtiötä nimellä Siemens Wind Power A/S. Yhtiön myynti ja pääkonttori siirtyivät Saksan Hampuriin toukokuussa 2009. Yhdessä vuodessa yhtiön työntekijämääräksi tuli 1 500.[2][4] Vuonna 2006 Siemens osti myös LM Glasfiberin siipitehtaan ja perusti Yhdysvaltoihin Fort Madisoniin siipitehtaan. Tuulivoimaloiden konehuoneita alettiin valmistaa Kansasin Hutchinsonissa joulukuusta 2010 lähtien. Vuonna 2009 pystytettiin ensimmäinen suoravetoinen tuulivoimalaitos, jonka vaihdelaatikon korvasi suoraan akseliin kiinnitetty kestomagneettinen sähkögeneraattori. Tällaisia tuulivoimaloita markkinoitiin vuodesta 2010 lähtien. Samaan aikaan Kiinan markkinoita varten avattiin Linggangiin siipitehdas ja toinen Kanadan Tillsonburgiin Ameriikan markkinoita varten. Vuonna 2012 vähennettiin Yhdysvalloissa työntekijöitä kolmanneksella menekkivaikeuksien vuoksi. Siemens avasi vuonna 2015 Egyptiin siipitehtaan ja vuonna 2017 se sulki tanskalaisen siipitehtaan Engesvangissa.[b][a]

Fuusio Gamesan kanssa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuussa 2016 Siemens ilmoitti yritysfuusiosta espanjalaisen Gamesan kanssa ja yhtiöt alkaisivat valmistaa tuulivoimalaitoksia yhdessä. Uuden yhtiön osakkeista 59 % muodostui Siemensin osakkeista ja 41 % Gamesan osakkeista. Yhtiön pääkonttori sijaitsi Espanjan Zamudiossa ja merituulivoimaloiden osalta Hampurissa ja Tanskan Vejlessä. Fuusio toteutui huhtikuussa 2017 ja uusi yhtiö käyttää nimeä Siemens Gamesa Renewable Energy.[b][a]

Tuulivoimalaitoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Danregn Vindkraft

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen tuulivoimala oli kahdella eri, 5 kilowatin ja 20 kilowatin, generaattorilla toimiva kokeiluvoimala. Voimalan tuuliturbiinin halkaisija oli 10 metriä ja sen torni oli 18 metriä korkea. Seuraavien vuosien aikana tällaisia voimaloita valmistui 15, ja niiden generaattorin tehot vaihtelivat jopa 30 kilowattiin asti.[3]

Uuden yhtiön ensimmäinen tuulivoimala (vuosi 1981) oli teholtaan 55 kilowattia ja turbiinin halkaisija 15 metriä. Tornit rakennettiin 18–24 metrin pituisiksi. Vuodesta 1982, muiden valmistajien tapaan, voimaloita markkinoitiin myös Yhdysvaltoihin. Ensimmäiseen tilaukseen kuului kuusi 65 kilowatin tuulivoimalaa, jotka lähetettiin Tehachapin Oak Creekiin.[3]

Bonus Energy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bonus Energin tuulivoimaloita on The Wind Power-sivuston tilaston mukaan myyty ainakin 790 tuulivoimapuistoon. Mikään niistä ei ole enää tuotannossa. Eri mallien nimet muodostetaan B-kirjaimella, joka viittaa yhtiöön (Bonus Energy), lukuun, joka tarkoittaa tuuliturbiinin halkaisijaa täysinä metrinä, ja tehokkuuslukuun, joka on ilmoitettu kilowatteina. Tuotannon malleja ovat olleet:[5][2][3][4]

Alussa: B30/100, B19/120, B23/150, B24/150, B30/150, B31/300 ja B33/300.

Vuodesta 1989: B35/450, B36/450 ja B37/450 [c].

Vuodesta 1994: B41/500 ja B50/750 (prototyyppi).

Vuodesta 1996: B41/600 ja B44/600 [c][d][6][7][8].

Vuodesta 1997: B52/1000, B54/1000 [e][f], B62/1300, B76/2000 [e] ja B82/2300 [g].

Siemens Wind Power

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 2004 vuoteen 2016 tarjottiin tuulivoimalaitoksia Siemens-nimellä. Näitä malleja ei enää ole tuotannossa, vaan uudemmat mallit ovat Siemens Gamesa-malleja (kirjainlyhenne SG). Siemens-mallit nimetään kirjaimilla SWT, jota seuraa teholuku megawatteina, ja lopuksi tuuliturbiinin halkaisija täysinä metreinä. Näitä on The Wind Power-sivuston tilaston mukaan asennettu 603 tuulivoimapuistoon. Osa malleista olivat tuotannossa Bonus-nimellä, mutta niiden markkinointia jatkettiin yrityskaupan jälkeen Siemens-nimellä.[9] Voimalat on jaoteltu viiteen luokkaan:[h]

Vastava kuin Bonus-malli: SWT-0.6-44, SWT-1.0-54, SWT-1.3-62 ja SWT-2.3-82.

Maatuulivoimaloita: SWT-2.3-82 VS, SWT-2.3-93, SWT-2.3-113, SWT-2.3-101 [g][i], SWT-2.3-108 [j][k], SWT-2.625-120, SWT-3.0-108, SWT-3.0-101, SWT-2.3-101 DD, SWT-3.0-113, SWT-3.2-101, SWT-3.4-101, SWT-3.2-108, SWT-3.4-108, SWT-3.2-113 [l] ja SWT-DD-142 [10].

Merituulivoimala: SWT-2.3-93, SWT-3.6-107, SWT-3.6-120 [11], SWT-4.0-120 ja SWT-4.0-130 [j].

Siemens D7-alusta, merituulivoimala: SWT-6.0-120, SWT-6.0-154, SWT-7.0-154 ja SWT-8.0-154.

Muita malleja: SWT-2.3-120, SWT-2.35-108, SWT-2.5-108, SWT-2.5-120, SWT-3.15-142, SWT-3.3-130 [l], SWT-3.3-130LN ja SWT-3.6-130.

Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunturituuli Oy rakensi Lammasoaivin huipulle Enontekiöön kaksi 450 kilowatin B37/450 ja yksi 600 kilowatin B44/600 tuulivoimalaa.[c] Reposaaren tuulipuistossa asennettiin aluksi kahdeksan B54/1000 voimalaa ja yksi B76/2000 voimala, joiden yhteiskapasiteetti oli 10 megawattia. Niistä neljä eli 5 megawattia on vielä toiminnassa.[e] Samana vuonna Tunturituuli Oy rakensi Olostunturin huipulle Kemijokiyhtiön sinne edellisenä vuonna rakentanien kahden lisäksi kolme B44/600-voimalaa, joiden yhteiskapasiteetiksi tuli 3 megawattia. Suomenlahdelle Kotkaan pystytettiin vuonna 1999 kaksi B54/1000-voimalaa Mussalon satamaan. Kuljunniemessä rakennettiin vuonna 2004 viiden B82/2300-voimalan tuulipuisto, jota laajennettiin myöhemmin neljällä Sieminsin SWT-2.3-101-voimalalla. Ikaalisiin pystytettiin Aljonvuorelle vuonna 2012 käytettynä hankittu B44/600 [6] ja vuonna 2013 pystytettiin Raitniemeen yksi [8] ja Naapalaan toinen B44/600-voimala [7].[m]

Kemin Ajoksessa vanhat Winwindin valmistamat voimalat korvattiin viidellä SWT-3.2-113 ja kahdeksalla SWT-3.3-130-mallilla. Porin Tahkoluotoon valmistui merituulipuisto vuonna 2017, jossa on yksi SWT-2.3-108 ja 10 SWT-4.0-130. Siemensin voimaloita asennettiin vuonna 2010 Puuskaan kahdeksan SWT-3.6-120-voimalaa [11], ja vuonna 2013 Kopsa 1:een seitsemän SWT-3,0 DD-voimalaa [10]. Ristivedon tuulipuistoon pystytettiin vuonna 2013 kuusi SWT-2.3-108-voimalaa.[m]

Näiden edellä lueteltujen voimaloiden lisäksi on Suomeen hankittu Siemensin ja Gamesan fuusion jälkeen tehtyjä tuulivoimaloita. Niitä esitellään Siemens Gamesa-artikkelissa.

Huomioita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Pääosa kappaleen tiedoista on luettu englanninkielisen wikipedian artikkelista en:Siemens Gamesa. Tiedot on lähteistetty siellä.
  2. ↑ a b Pääosa kappaleen tiedoista on luettu saksankielisen wikipedian artikkelista de:Siemens Gamesa. Tiedot on lähteistetty siellä.
  3. ↑ a b c Tunturituuli Oy rakensi vuonna 1996 Lammasoaivin huipulle kaksi 450 kilowatin tuulivoimalaa ja yksi 600 kilowatin voimalan.
  4. ↑ Kemijoki Oy rakensi vuonna 1998 Olostunturin huipulle kaksi ja Tunturituuli Oy seuraavana vuonna 1999 kolme B44/600-voimalaa lisää.
  5. ↑ a b c Hyötytuuli Oy rakensi vuonna 1999 Mäntyluodon ja Reposaaren alueille kahdeksan Bonuksen B54/1000 voimalaitosta ja yhden B76/2000 tuulivoimalaitoksen.
  6. ↑ Kotkassa Mussalon satamassa pystytettiin kaksi B54/1000-voimalaitosta vuonna 1999.
  7. ↑ a b Suomen Hyötytuuli Oy rakensi Raahen Kuljunniemen tuulivoimapuiston, jossa on viisi B82/2300-voimalaa ja neljä SWT-2.3-101-voimalaa.
  8. ↑ Alustava jako maatuulivoimaloihin ja merituulivoimaloihin on tehty lukemalla saksankielistä wikipediasta artikkelin de:Siemens Gamesa tuulivoimaloiden taulukoita. Taulukoille ei kuitenkaan annettu suoria lähdeviitteitä, joten jako voi olla epätarkka.
  9. ↑ Raahen Energia Oy rakensi Raahen sataman tuulivoimapuiston, jossa on kaksi SWT-2.3-101-voimalaa.
  10. ↑ a b Suomen Hyötytuuli Oy pystytti vuonna 2010 Tahkoluotoon yhden SWT-2.3-108- ja vuonna 2017 kymmenen SWT-4.0-130-tuulivoimalaitosta.
  11. ↑ Ristivedon tuulipuistossa sijaitsee kuusi vuonna 2013 käynnistynyttä SWT-2.3-108-voimalaitosta.
  12. ↑ a b OX2 rakensi Ajoksen satama-alueelle viisi SWT-3.2-113- ja kahdeksan SWT-3.3-130-mallia.
  13. ↑ a b Osa tämän kappaleen lähteistyksestä on jätetty pois, sillä linkin takana olevassa artikkelissa on asia lähteistetty kattavasti. Niiltä osin, jossa artikkeli puuttuu, on lähteistys toteutettu normaaliin tapaan.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Siemens to Acquire Bonus Energy A/S, Enter Wind Energy Business nema.org. 22.10.2004. NEMA. Arkistoitu 31.3.2001. Viitattu 30.11.2023. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e Danish Turbine makes 1975 - 1985 windsofchange.dk. Tanska: Winds of Change. Viitattu 29.11.2023. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f BONUS Energy Profile - History bonus.dk. Tanska: BONUS A/S. Arkistoitu 2.8.2004. Viitattu 30.11.2023. (englanniksi)
  4. ↑ a b c Glen, Gregory: Wind Power & Industry natverketforvindbruk.se. 2009. Kalmar, Ruotsi: Siemens. Arkistoitu 25.8.2010. Viitattu 30.11.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Bonus Energy thewindpower.net. 22.6.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 29.11.2023. (englanniksi)
  6. ↑ a b Aljonvuori thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 2.12.2023. (englanniksi)
  7. ↑ a b Naapala thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 2.12.2023. (englanniksi)
  8. ↑ a b Raitniemi thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 2.12.2023. (englanniksi)
  9. ↑ Siemens thewindpower.net. 22.6.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 1.12.2023. (englanniksi)
  10. ↑ a b Puhuri on myynyt Kopsa I tuulipuiston Pirttiselkä Tuulipuisto Oy:lle puhuri.fi. 28.10.2016. Puhuri Oy. Viitattu 2.12.2023.
  11. ↑ a b Röyttä (Puuska) thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 2.12.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäiset artikkelit: de:Siemens Gamesa & en:Siemens Gamesa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Siemens_Wind_Power&oldid=22440140”