Bolton Wanderers FC
Bolton Wanderers | |||
---|---|---|---|
Koko nimi | Bolton Wanderers Football Club | ||
Lempinimet | Trotters, The Whites, The Wanderers[1] | ||
Perustettu | 1874, nimellä Christ Church FC | ||
Kaupunki | Bolton, Englanti | ||
Kenttä | University of Bolton Stadium | ||
– kapasiteetti | 28 723 | ||
Sarja | Ykkösliiga | ||
Puheenjohtaja | Sharon Brittan | ||
Päävalmentaja | Ian Evatt | ||
|
Bolton Wanderers Football Club on englantilainen jalkapalloseura Boltonin kaupungista. Se pelaa kaudella 2022–2023 Englannin kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Ykkösliigassa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seura perustettiin vuonna 1874 nimellä Christ Church Football Club, joka oli yksi alkuperäisestä kahdestatoista Football Leaguen perustajajäsenestä.
Bolton Wanderers ylsi vuonna 1894 FA Cupin loppuotteluun, mutta hävisi sen lukemin 1–4 Notts Countylle. Bolton putosi 1. divisioonasta kauden 1898–1899 päätteeksi, kun se jäi sarjan toiseksi viimeiseksi 25 pisteellä. Sarjajumbo Sheffield Wednesday jäi pisteen Boltonin pistemäärästä. Bolton nousi seuraavalla kaudella takaisin 1. divisioonaan. Kaudella 1902–1903 Bolton jäi ylivoimaisesti sarjan viimeiseksi. Se sai vain 19 pistettä, kun toiseksi viimeiseksi sijoittunut Grimsby Town saavutti 25 sarjapistettä. Vuonna 1904 Bolton pääsi jälleen FA Cupin loppuotteluun, jonka se hävisi Manchester Citylle maalein 0–1. Seuraavana vuonna Bolton nousi jälleen 1. divisioonaan, mutta putosi 2. divisioonaan kauden 1907–1908 päätteeksi. Bolton sai sarjassa 33 pistettä ja jäi toiseksi viimeiseksi. Joukkue oli seuraavat vuodet hissiliikkeessä 1. ja 2. divisioonien välillä. Se nousi heti seuraavalla kaudella takaisin 1. divisioonaan, mutta putosi kaudella 1909–1910 ja nousi lopulta kauden 1910–1911 päätteeksi takaisin 1. divisioonaan.[2]
Joukkue ei ole saavuttanut erityistä menestystä sitten vuoden 1958, jolloin se voitti FA Cupin loppuottelussa Manchester Unitedin Nat Lofthousen kahdella maalilla Wembleyllä yli 100 000 katsojan edessä. Bolton on voittanut Cupin myös vuosina 1923, 1926 ja 1929.
Vuonna 1997 seura siirtyi uudelle Reebok Stadiumille pelattuaan 102 vuotta perinteikkäällä Burnden Parkilla.
2010-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bolton Wanderers nappasi Liigacupin kakkossijan vuonna 2004 ja kaksi UEFA Cup-paikkaa kausiksi 2005–06 ja 2007–08 sijoittumalla kahdeksan parhaan joukkoon Valioliigassa. Joukkue ehti jo vakiinnuttaa itsensä yhdeksi varteenotettavista eurokandidaateista, kun manageri Sam Allardyce jätti työnsä Boltonissa, ja hänen vuodesta 1999 vuoteen 2007 rakentamansa menestys katosi kuin tuhka tuuleen. Yhtä aikaa toppari Tal Ben Haim lähti Chelsea FC:iin, mikä teki liian suuren aukon puolustuslinjaan.
Allardycen lähdön jälkeen joukkue romahti putoamistaisteluun, minkä seurauksena vuonna 2008 tärkeä keskikentän kolmikko Ivan Campo-Gary Speed-Kevin Nolan sekä hyökkäyspään Nicolas Anelka ja El Hadji Diouf vaihtoivat maisemaa. Toisaalta tilalle hankittiin tukku päteviä vahvistuksia mm. Englannin U21-, Puolan, Ruotsin ja Nigerian maajoukkueista. Vahvistusten myötä Wanderers yrittää siirtyä 2010-luvulle valioliigaseurana.
Koko 2000-luvun ensimmäisten vuosien ajan Boltonissa pelanneet pelaajat ovat olleet maalivahti Jussi Jääskeläinen, jamaikalainen vasen puolustaja/hyökkääjä Ricardo Gardner sekä oikea puolustaja Nicky Hunt.
Saavutuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- FA Cupin voitto: 1922–1923, 1925–1926, 1928–1929, 1957–1958
- Toiseksi korkeimman sarjatason (vanha 2. div. / uusi 1. div.) mestaruus: 1908–1909, 1977–1978, 1996–1997
- 3. divisioonan mestaruus: 1972–1973
- Charity Shield: 1958
Managerit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1874–1885 Tom Rawthorne, sihteeri
- 1885–1886 J.J. Bentley, sihteeri
- 1886–1887 William Struthers, sihteeri
- 1887 Fitzroy Norris, sihteeri
- 1887–1895 J.J. Bentley, sihteeri
- 1895–1895 Harry Downs, sihteeri
- 1896–1898 Frank Brettell, sihteeri
- 1898–1910 John Somerville
- 1910–1915 Will Settle
- 1915–1919 Tom Mather
- 1919–1944 Charles Foweraker
- 1944–1950 Walter Rowley
- 1951–1968 Bill Ridding
- 1968–1970 Nat Lofthouse
- 1970–1970 Jimmy McIlroy
- 1971–1971 Jimmy Meadows
- 1971–1971 Nat Lofthouse
- 1971–1974 Jimmy Armfield
- 1974–1980 Ian Greaves
- 1980–1981 Stan Anderson
- 1981–1982 George Mulhall
- 1982–1985 John McGovern
- 1985–1985 Charlie Wright
- 1985–1992 Phil Neal
- 1992–1995 Bruce Rioch
- 1995–1996 Roy McFarland ja Colin Todd
- 1996–1999 Colin Todd
- 1999–29.4.2007 Sam Allardyce
- 30.4.2007–17.10. 2007 Sammy Lee
- 18.10. 2007–25.10. 2007 Archie Knox
- 25.10. 2007–30.11. 2009 Gary Megson
- 8.1. 2010–9.10. 2012 Owen Coyle
- 23.10. 2012–3.10. 2014 Dougie Freedman
- 12.10. 2014–15.3. 2016 Neil Lennon
- 10.6. 2016–21.8. 2019 Phil Parkinson
- 31.8. 2019–30.6. 2020 Keith Hill
- 1.7. 2020– Ian Evatt
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Origins of Nicknames for 20 Premier League Clubs 15.11.2010. Worldsoccertalk.com. Arkistoitu 27.9.2015. Viitattu 27.9.2015. (englanniksi)
- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 172–173. Otava, 1970.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Accrington Stanley
- Blackpool
- Bolton Wanderers
- Bristol Rovers
- Burton Albion
- Coventry City
- Doncaster Rovers
- Fleetwood Town
- Gillingham
- Ipswich Town
- Lincoln City
- Milton Keynes Dons
- Oxford United
- Peterborough United
- Portsmouth
- Rochdale
- Rotherham United
- Shrewsbury Town
- Southend United
- Sunderland
- Tranmere Rovers
- AFC Wimbledon
- Wycombe Wanderers