Bo Rai
Bo Rai (thaiksi บ่อไร่) on amphoe (piiri) Tratin provinssissa Thaimaassa aivan Kambodžan rajavuorten (thai: Khao Banthat, khmer: Kravanh, Krâvanhvuoret) tuntumassa. Naapuriprovinssit ovat Chanthaburi Thaimaassa ja Battambang Kambodžassa. Viereiset amphoet ovat Tratin provinssiin kuuluvat Amphoe Muang Trat ja Khao Saming etelässä, Chanthaburin provinssiin kuuluvat Khlung lännessä ja Pong Nam Ron pohjoisessa.
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Amphoe Bo Rai jakaantuu hallinnollisesti viiteen tamboniin, jotka taasen jakaantuvat 33 kylään (muubaan). Amphoen keskusta ja suurin väestökeskittymä on nimeltään Bo Phloi, jolla on thesabanin status. Thesaban Bo Phloi on osa samannimistä tambonia. Vuonna 2005 thesabanin asukasluku oli 10 009.
Amphoen kokonaisasukasluku on 37 566 ja asukastiheys 55 henkilöä / km². Bo Rai sai amphoen arvon 13. heinäkuuta 1981. [1]
Nro. | Nimitys | Thaiksi | Kyliä | Väkiluku | ||
---|---|---|---|---|---|---|
1. | Bo Phloi | บ่อพลอย | 10 | 15,787 | ||
2. | Chang Thun | ช้างทูน | 6 | 2,876 | ||
3. | Dan Chumphon | ด่านชุมพล | 7 | 4,626 | ||
4. | Nong Bon | หนองบอน | 6 | 8,718 | ||
5. | Non Si | นนทรีย์ | 5 | 3,652 |
Lähihistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Amphoe Bo Rai on tunnettu jalokiviesiintymistään ja -kaupastaan, jonka antaman nosteen avulla Bo Phloi ja Ban Nong Bon, jotka olivat suurimmat jalokivikaupan keskukset, kasvoivat voimakkaasti. Alue koki kiihkeän, mutta ohimenevän nousukauden 60-luvulta aina 90-luvun alkuun, jonka jälkeen pääasiallinen elinkeino, jalokivien jalostus ja kauppa (rubiini thap tim sajaam), ehtyi hyvin nopeasti kannattavien esiintymien ryöstökaivun ja burmalaisten jalokivien markkinoilletulon yhteisvaikutuksesta [2]. Lamaa pahensivat vielä Kambodžan punakhmerien häviö ja rajaseudun salakaupan loppu. Aiemmin Thaimaan jalokivikeskuksena pidetty Bo Rai on nykyään taantunut muuttotappioalue – kuitenkin toivoa on näkyvissä varsinkin etelän levottomuuksien suunnatessa muuttajia alueelle. Elinkeinon konversiota on yritetty mm. kumipuun viljelyn avulla. Suurena mahdollisuutena on pidetty huhuttua Thaimaan-Kambodžan välisen rajanylityspaikan avausta Ban Muen Danissa, muutaman kilometrin päässä Bo Phloista.
Viime aikoina Bo Phloi on vilkastunut huomattavasti, ja aiemmin tyhjät keskustan kauppiasrakennukset on taas avattu. Uusi maaherra on saanut ohjattua varoja keskushallinnolta Bo Raihin, minkä ansiosta infrastruktuuria on voitu kehittää ja uusia projekteja aloittaa, kuten Bor Ploy Health Club Saen Tungin ja Dan Chumphonin tien risteyksessä.
Nähtävyyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskustassa on hieno buddhalainen temppeli Wat Bo Phloi ja uusi tuoretavaratori talaat sot, joka valmistui vuonna 2005. Keskiviikkoisin järjestetään kiertävät markkinat talaat nat, joka houkuttelee kauppiaita aina läheisestä Kambodžasta lähtien. Kaupungissa on yleinen puisto Suan sukhaphaap, sairaala, ammattikoulu, kirjasto, pankki (TMB Bank) ja posti. Leimaa-antavaa keskustalle on kampaamojen suuri määrä. Hotelleja on kaksi. Bo Phloista yhdeksän kilometriä itään Kambodžan rajalle päin sijaitsee hyvin hoidettu kansallispuisto Namtok Khlong Kaeo (thaikielellä น้ำตกคลองแก้ว), jonne on ilmainen sisäänpääsy. Vesiputouksen alkulähteelle melkein 800 metrin korkeuteen kulkee kivetty polku. Ylhäältä avautuu näkymä yli hedelmäviljelysten.
Kuinka Bo Raihin pääsee
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bo Rai näyttää olevan syrjässä: matkaa on 50 kilometriä Tratiin (tie 3157 Dan Chumphonin kautta) ja 90 kilometriä Chanthaburiin (Saen Tungin kautta), 300 km Bangkokiin. Suorin reitti Bo Raihin Sukhumvitilta (valtatie 3) kulkee Khao Samingin kautta (tie 3159). Tratista ja Chanthaburista pääsee kaupunkiin lavataksilla (songthaeo).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Department of Provincial Administration: Amphoe Bo Rai, haettu 12.6.2007
- ↑ An update on Ruby and Sapphire mining in South East Asia and East Africa 2005 (Vincent Pardieu, Jean Baptiste Senoble), haettu 27.5.2008 (Arkistoitu – Internet Archive) "[Chanthaburi area] is probably the oldest Thai mining area. Discovered in the middle of the 19th century, it had a strong ruby mining activity after the military took power in Burma in 1962, cutting the supply for Burmese rubies and sapphires. Thai rubies mines near Bo Rai were then the major world source of rubies for nearly 30 years until the arrival of Mong Hsu rubies in the market in early 1990s which was a fatal blow for most ruby mining in Thailand and East Africa. [...] On the east of Chanthaburi, around Bo Rai, the large mechanized ruby mines visible during the 1970's and 1980's are now only memories."
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Department of Provincial Administration: Amphoe Bo Rai(thaiksi)
- Ilmakuva Amphoe Bo Raista
- Ilmakuva Namtok Khlong Kaew:n kansallispuisto
- Death of the Thai Ruby (Richard W. Hughes) (Arkistoitu – Internet Archive)(englanniksi)
- Namtok Khlong Kaeon kansallispuisto(englanniksi)
- Apsara Gems: Bo Rai Rubies (2009) (Arkistoitu – Internet Archive)(englanniksi)