Blue Mountains (Jamaika)
| Blue Mountains | |
|---|---|
 Näkymää vuorilla. |
|
| Maantiede | |
| Sijainti |
 Jamaika |
| Vuoriston pituus | n. 50 km |
| Korkein kohta | |
| Nimi | Blue Mountain Peak |
| Korkeus meren- pinnan tasosta |
2 256 m |
Blue Mountains on vuoristo Jamaikan itäosassa. Vuoristo levittäytyy noin 590 kilometrin verran lännestä itään ja sen korkein huippu Blue Mountain Peak on korkeudeltaan 2 256 metriä. Vuoristo tunnetaan Jamaikan marooneihin liittyvästä historiasta. Blue Mountainsin aluetta asuttivat niin sanotut Winward-maroonit ja alueella on edelleen kolme maroonien asuttamaa kylää.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Blue Mountains-vuoret levittäytyvät Jamaikan saaren itäosissa Stony Hillilta pääkaupunki Kingstonin pohjoispuolelta noin 50 kilometriä itään kohti Karibianmerta. Vuoriston korkein huippu Blue Mountain Peak kohoaa 2 256 metrin korkeuteen merenpinnasta.[1]
Vuorenrinteet etenkin pasaatituulten puolella saavat runsaasti sateita. Vuotuinen sadanta voi olla jopa 5 000 mm. Runsaat sateet aiheuttavat suurta eroosiota. Alueelta lähtee sateiden takia myös useita puroja. Lämpötila ei yleensä laske alle 7 °C. Korkeimmilla paikoilla on tosin joskus saattanut sataa räntää.[1]
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Blue Mountainsin kasvillisuus on pilvimetsää, eli vuoristoisella alueella esiintyvää trooppista metsää. Tyypillisimpiä puita ovat lehtipuut. Toisin kuin monilla muilla Karibian saarilla, Blue Mountainsilla esiintyy vain kahta havupuuta, Juniperus lucayana ja Podocarpus urbanii. Tyypillisiä lehtipuita ovat esimerkiksi Hibiscus elatus ja Clethra occidentalis Alueen kasvilajeista miltei puolet ovat Jamaikan kotoperäisiä lajeja. Puita pienempiä kasvilajeja ovat esimerkiksi Blakea trinervia, Cephaelis elata ja Chusquea altifolia.[2]
Alueella esiintyviin eläimiin lukeutuu esimerkiksi suurikokoinen perhonen Papilio homerus. Alueella tavataan neljää Jamaikan kuudesta kotoperäisestä käärmelajista, joista suurin on jamaikanboa (Chilabothrus subflavus). Vuoret ovat tärkeä pysähdyspaikka muuttolinnuille. Yhteensä eri lintulajeja on yli 200. Niistä harvinaisiin lukeutuu esimerkiksi jamaikanmustaturpiaali (Nesopsar nigerrimus).[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikeakulkuiset vuoret ovat vanhastaan muodostaneet turvapaikan paikallisten vihollisilta. Kun englantilaiset valtasivat Jamaikan vuonna 1655 osa alueen espanjalaisista heidän orjineen siirtyi pakoon Blue Mountains-vuorille. Espanjalaisten lopulta lähtiessä heidän entisten orjiensa Nanny Townista tuli Jamaikan maroonien eli orjuutta paenneiden vapaiden mustien ensimmäinen yhteisö. Blue Mountainsin maroonit tulivat tunnetuksi myös Winward-marooneina. Heidän onnistui säilyttää itsenäinen asema englantilaisiin nähden välillä heitä vastaan sissisotaa käyden. Blue Mountainsin maroonit saavuttivat lopulta sopimuksen brittien kanssa vuonna 1740, joka takasi heille riippumattomuuden. Toisaalta he sitoutuivat palauttamaan alueellensa karanneet orjat. Ajoittain esimerkiksi Morant Bayn kapinan aikana Blue Mountainsin maroonit sotivat brittien puolella.[3]
Blue ja John Crow -vuoret ovat olleet Unescon maailmanperintöluettelon kohde vuodesta 2015 lähtien. Aluetta on pidetty arvokkaana esimerkiksi sen marooneihin liittyvän historian takia.[4] Alueella on edelleen kolme maroonien asuttamaa kylää, Moore Town, Charles Town ja Scott’s Hall.[5] Blue Mountainsin asukkaat kasvattavat esimerkiksi kahvia. Blue Mountainsin kahvi on ollut tunnettu yhtenä maailman kalleimmista kahveista. Kahvia kasvatetaan pääosin vientiä varten.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Blue Mountains Encyclopaedia Britannica. Viitattu 26.9.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Natural heritage The Blue and John Crow Mountains National Park. Jamaica Conservation and Development Trust. Viitattu 26.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Valtonen, Pekka: Karibian historia. Gaudeamus, 2017. ISBN 978-952-345-516-0
- ↑ Blue and John Crow Mountains World Heritage Centre. Unesco. Viitattu 26.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Cultural heritage The Blue and John Crow Mountains National Park. Jamaica Conservation and Development Trust. Viitattu 26.9.2021. (englanniksi)