Black Book
| Black Book | |
|---|---|
| Zwartboek | |
 |
|
| Ohjaaja | Paul Verhoeven |
| Käsikirjoittaja |
Gerard Soeteman Paul Verhoeven |
| Tuottaja |
Jeroen Beker Teun Hilte San Fu Maltha Jens Meurer Jos van der Linden Frans van Gestel |
| Säveltäjä | Anne Dudley |
| Kuvaaja | Karl Walter Lindenlaub |
| Leikkaaja |
Job ter Burg James Herbert |
| Pääosat |
Carice van Houten Sebastian Koch Thom Hoffman Halina Reijn |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
Alankomaat Saksa Belgia |
| Tuotantoyhtiö | Fu Works |
| Ensi-ilta | 2006 |
| Kesto | 145 min |
| Alkuperäiskieli |
hollanti englanti saksa heprea |
| Budjetti | 17 000 000 euroa |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Black Book (holl. Zwartboek) on Paul Verhoevenin ohjaama trillerimäinen sotaelokuva vuodelta 2006. Sen pääosissa ovat Carice van Houten, Sebastian Koch, Thom Hoffman ja Halina Reijn. Elokuva kertoo nuoresta juutalaisnaisesta, joka ajautuu toisen maailmansodan aikaan vastarintaliikkeen vakoojaksi. Elokuvan ensi-ilta oli 1. syyskuuta 2006 Venetsian elokuvajuhlilla ja se julkaistiin levitykseen Alankomaissa 14. syyskuuta 2006.
Alankomaalaisten kriitikoiden arviot jakautuivat elokuvasta, mutta se voitti kolme alankomaalaista Golden Calf -elokuvapalkintoa. Kansainvälisesti kriitikoiden vastaanotto oli selkeästi myönteinen, erityisesti pääosan esittäjän Carice van Houtenin roolisuoritus sai tunnustusta. Black Book oli myös maan ehdokas Oscar-ehdokkaaksi.
Julkaisunsa aikaan Black Book oli kallein alankomaalainen elokuva. Se on myös yksi taloudellisesti kaikkein menestyneimmistä.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alun framing device -kohtauksessa 1950-luvun Israelissa turistina oleva Ronnie tapaa sodan aikaisen tuttavansa, joka työskentelee nyt opettajana. Sitten elokuva siirtyy ajassa taaksepäin vuoteen 1944, toisen maailmansodan aikaisiin Alankomaihin. Rachel Stein (Carice van Houten) on juutalainen laulaja, joka eli aikaisemmin Berliinissä, mutta piileksii nyt natsien miehittämissä Alankomaissa.
Pommikone keventää lastiaan taloon, jossa Stein piileksii. Stein pakenee ja tapaa jälleen perheensä. Yhdessä parin kymmenen muun juutalaisen kanssa he pyrkivät lautalla pois miehitetyltä alueelta etelän jo vapautetulle alueelle. He joutuvat kuitenkin SS-joukkojen väijytykseen, jossa kaikki muut paitsi Stein surmataan. Stein pakenee, mutta ei pääse pois miehitetyltä alueelta, vaan ajautuu vastarintataistelijoiden joukkoon ja vaihtaa nimekseen Ellis de Vries. Hän saa tehtäväkseen SD-upseeri Ludwig Müntzen (Sebastian Koch) viettelemisen ja saa työtä Gestapon Haagin päämajassa. Siellä hän tapaa SS-upseerin Günther Frankenin (Waldemar Kobus), joka johti hänen perheensä tappanutta joukkoa. Stein laittaa Frankenin huoneeseen salakuuntelulaitteen. Stein rakastuu Müntzeen, joka ei ole raaka ja sadistinen kuten Franken. Päämajassa Stein tutustuu alankomaalaiseen kollegaansa Ronnieen (Halina Reijn), joka työskentelee natseille vapaaehtoisesti.
Vastarintaliike, johon Stein kuuluu, yrittää kaapata natsien kanssa työskentelevän alankomaalaisen, joka toimitti Steinin perheen teloitettavaksi. Kaappaus epäonnistuu. Müntze jää kiinni neuvottelemisesta vastarintaliikkeen kanssa ja tuomitaan kuolemaan. Vastarintaliikkeen edustajia jää kiinni. Liike pyrkii vapauttamaan nämä ja Steinin vaatimuksesta myös Müntzen, mutta yritys epäonnistuu ja melkein kaikki vastarintaliikkeen jäsenet kuolevat.
Gestapo vangitsee Steinin ja lavastaa tämän vastarintaliikkeen petturiksi. Stein ja Müntze pakenevat Ronnien avustamana ja piiloutuvat maaseudulle. Stein vangitaan ja häntä nöyryytetään julkisesti. Müntzen kuolemantuomio pannaan täytäntöön, koska liittoutuneiden miehityssäännökset sallivat natsien langettamien kuolemantuomioiden täytäntöönpanon. Sodan aikainen vastarintataistelija ja Steinin tuttu Hans Akkermans pelastaa tämän. Akkermans osoittautuu kuitenkin petturiksi, joka muun muassa toimitti Steinin perheen natsien käsiin. Akkermans tappaa karkumatkalla olevan Frankenin ja yrittää tappaa myös Steinin, mutta tämä pääsee karkuun.
Stein todistaa syyttömyytensä vastarintataistelija Gerben Kuipersille esittämällä tälle mustan kirjan, jossa on oikeiden petturien nimet. Stein ja Kuipers vangitsevat ruumisarkussa pakenemaan pyrkivän Akkermanssin, ja Stein tukehduttaa tämän sulkemalla arkun ilma-aukot. Lopuksi palataan elokuvan alun Israeliin. Stein on perheensä kanssa kävelyllä, joka keskeytyy etäisiin räjähdysten ääniin ja hälytyssireenien ulinaan. Stein perheineen siirtyy kibbutziin ja sotilaat siirtyvät asemiin. On lokakuu 1956 ja Suezin kriisi on alkanut.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Carice van Houten | … | Rachel Stein, alias Ellis de Vries |
| Sebastian Koch | … | Ludwig Müntze, hyvä natsi |
| Thom Hoffman | … | Hans Akkermans, vastarintataistelija ja petturi |
| Halina Reijn | … | Ronnie, hutsu |
| Waldemar Kobus | … | Günther Franken, paha natsi |
| Derek de Lint | … | Gerben Kuipers, vastarintataistelija |
| Christian Berkel | … | kenraali Käutner, Günther Frankenin ja Ludwig Müntzen esimies Sicherheitsdienstissä |
| Dolf de Vries | … | Smaal, asianajaja, joka pitää mustaa kirjaa |
| Peter Blok | … | Van Gein, alankomaalainen poliisi, joka pettää ihmisiä natseille |
| Michiel Huisman | … | Rob, purjehtija, joka auttaa Steinia |
| Ronald Armbrust | … | Tim Kuipers, Gerben Kuipersin poika ja vastarintaliikkeen jäsen |
| Frank Lammers | … | Kees, vastarintaliikkeen jäsen |
| Matthias Schoenaerts | … | Joop, vastarintaliikkeen jäsen |
| Johnny de Mol | … | Theo, vannoutunut kristitty ja vastarintaliikkeen jäsen |
| Xander Straat | … | Maarten, vastarintaliikkeen jäsen |
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käsikirjoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paul Verhoeven teki elokuvia 20 vuotta Yhdysvalloissa, mutta palasi kotimaahansa Alankomaihin tekemään Black Bookia. Verhoeven teki käsikirjoituksen yhdessä Gerard Soetemanin kanssa. He olivat aiemmin tehneet yhteistyötä muun muassa elokuvissa Turkish Delight (1973) ja Soldier of Orange (1977). Kaksikko oli työstänyt Black Bookin käsikirjoitusta jo 15 vuotta,[1] mutta he saivat ratkaistua käsikirjoituksen ongelmat vasta 2000-luvun alussa vaihtamalla päähenkilön miehestä naiseksi.
Paul Verhoeven mukaan Black Book syntyi elementeistä, jotka eivät sopineen mihinkään hänen aikaisempaan työhönsä ja se voidaan nähdä täydennyksenä hänen uransa alkuvaiheen toista maailmansotaa käsittelevälle elokuvalle Soldier of Orange.[2]
Verhoeven on korostanut, ettei tarinassa ole ilmeisiä moraalisia kontrasteja eri hahmojen välillä: ”Tässä elokuvassa kaikessa on harmaan sävyä. Ei ole täysin hyviä eikä täysin huonoja ihmisiä. Se on kuin elämä, ei kovin hollywoodilainen.”[3]
Toisin kuin Soldier of Orange, Black Book ei pohjaa tositarinaan. Verhoevenin mukaan monet elokuvassa kuvatut tapahtumat ovat kuitenkin todellisia.[4]
Kuten elokuvassa saksalaisten päämaja oli Haagissa. Vuonna 1944 useat Alankomaiden juutalaiset pyrkivät etelän Alankomaiden vapautetuille alueille ja jäivät alankomaalaisten poliisien haltuun. Kuten elokuvassa loikkausyritykset tehtiin Biesboschista. [2] Tarinan tapahtumat linkittyvät 1938 syntyneen ohjaaja Verhovenin lapsuuteen sillä tämä varttui Haagissa toisen maailmansodan aikaan.[5]
Rahoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvan alustava budjetti oli 12 000 000 euroa. Aiemminkin Verhoevenin kanssa työskennelleen elokuvatuottaja Rob Houwer mukaan tämä ei kuitenkaan ollut tarpeeksi. Lopulta San Fu Maltha tuotti elokuvan kolmen muun tuottajan kanssa. Hän yritti muun muassa poistaa Israelissa tapahtuvat kohtaukset kulujen pienentämiseksi mutta tätä Verhoeven ei hyväksynyt.[1]
Rahoitusongelmista, johtuen kuvaukset eivät alkaneet 2004, kuten oli suunniteltu, vaan aloitus viivästyi elokuuhun 2005.[6][7] Samassa kuussa selvisi, että Black Book sai lisärahoitusta noin 2 000 000 euroa tukena Alankomaiden yleisradio Nederlandse Publieke Omroepilta, CoBO Fundilta ja Alankomaiden koulutus-, kulttuuri- ja tiedeministeriöltä.[8] Lisäksi elokuvaa rahoittivat lukuisat ulkomaalaiset sijoittajat, jolloin elokuvasta tuli Alankomaiden, Belgian, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Saksan yhteistuotanto. Lopullinen arvioitu budjetti 17 000 000 euroa teki elokuvasta aikansa kalleimman alankomaalaisen elokuvan.[1]
Lokakuussa 2006 kaksitoista elokuvan tekijäryhmään kuulunutta ja liikemiestä haastoivat elokuvan tekoa varten aloitetun Zwartboek Productie B.V. -yhtiön oikeuteen hakien tälle konkurssia kaikkiaan kymmenien tuhansien eurojen myöhässä olleiden maksujen vuoksi. Tuotantoyhtiö Fu Works selvitti asian lupaamalla maksaa velkojille. [9]
Kuvaukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2004 kuvausten aloitus myöhästyi rahoitusvaikeuksien[6] ja Paul Verhoevenin terveysongelmien vuoksi.[10] Myöhästysten vuoksi pääosanesittäjä Carise van Houten haastettiin oikeuteen, koska hänellä oli jo sopimus näytelmään. Koska van Houtenilta kului ennakoitua pidempään elokuvan teossa, joutui elokuvan tuotantoyhtiö maksamaan kyseiselle teatterille korvauksia 60 000 euroa van Houtenin poissaolosta. [11]
Elokuvaa kuvattiin 24. elokuuta – 19. joulukuuta 2005[12] Alankomaissa, paikoissa kuten Haag, Hardenberg, Giethoorn sekä Israelissa. Elokuvan alkupuolen kohtauksessa räjäytettävä maalaistalo oli purettavaksi määrätty oikea sotaa edeltävän ajan maalaistalo.
Haagin keskustassa nykyaikaiset kohteet kuten maanalaisen parkkipaikan sisäänkäynti naamioitiin bunkkeriksi.[13]
Suurimmissa joukkokohtauksissa, kuten lopun vapauttamiskohtauksessa, oli kaikkiaan mukana parhaimmillaan 1 100 näyttelevää avustajaa. [14]
Romaanisovitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laurens Abbink Spaink kirjoitti Paul Verhoeven ja Gerard Soeteman käsikirjoituksen romaaniksi, joka julkaistiin syyskuussa 2006. Kirjoittajan mukaan romaani on välimuoto suorasta romaanisovituksesta, jossa kerrotaan vain mitä kamera näkee, ja itsenäisestä kirjallisesta romaanista. Romaani lisää lähinnä päähenkilö Rachel Steinin henkilökuvausta. Siinä Steinilla on myös menneisyyden, muistoja ja koti. [15]
Soundtrack
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvan soundtrackin julkaisi Milan Records 2. lokakuuta 2006. Albumilla on neljä, myös elokuvassa olevaa, pääosan esittäjän Carice van Houtenin laulamaa 1930–1940-lukujen kappaletta. Kolme niistä on saksaksi ja yksi englanniksi. Loput kappaleet ovat Anne Dudley säveltämää elokuvan alkuperäismusiikkia. Albumi äänitettiin Lontoossa ja sen tuotti Roger Dudley.[16]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rotten Tomatoes -sivustolla elokuva sai 132 arvosteluun perustuen 77 % myönteisen kriitikoiden vastaanoton[17] Metacritic-sivustolla keskimääräinen tulos oli 34 arvosteluun perustuen 71 pistettä sadasta.[18]
Ensi-illat ja elokuvajuhlat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Black Bookin ensi-ilta oli 1. syyskuuta 2006 Venetsian elokuvajuhlilla. [4] Siellä se oli ehdolla Kultainen leijona -palkintoon, ja voitti Young Cinema Award -palkinnon parhaasta kansainvälisestä elokuvasta.[19]
Elokuva oli ehdolla neljään Alankomaiden Golden Calf -elokuvapalkintoon ja voitti niistä kolme. Parhaan naisnäyttelijän palkinnon voitti Carice van Houten, parhaan ohjaajan Paul Verhoeven, ja parhaan elokuvan San Fu Maltha.[20]
Kaupallinen menestys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen julkaisua elokuvan esitysoikeudet oli myyty 52 maahan.[21]
Elokuva tuotti 2006 parhaiten alankomaalaisista elokuvista ja oli Alankomaiden vuoden kolmanneksi katsotuin elokuva.[22]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Berkhout, Karel & Blokker, Bas: Kan niet bestaat niet NRC Handelsblad. 8.9.2006. Arkistoitu 7.1.2008. Viitattu 17.2.2008. (hollanniksi)
- ↑ a b Uitzending gemist (Paul Verhoeven puhuu elokuvastaan) 7.9.2006. De Wereld Draait Door. Arkistoitu 7.1.2008. Viitattu 17.2.2008. (hollanniksi)
- ↑ Homeward bound The Guardian. 25.11.2005. Viitattu 10.3.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Stigter, Bianca: ‘Zwartboek’ heeft geen ruimte voor subtiliteit Kunst. 2.9.2006. NRC Handelsblad. Arkistoitu 7.1.2008. Viitattu 17.2.2008. (hollanniksi)
- ↑ Testelmans, Rob: Een beetje oorlog, best spannend De cinema van Paul Verhoeven: voorbij de controverse. eThesis. Viitattu 17.2.2008. (hollanniksi)
- ↑ a b Opnames Verhoevens Zwartboek uitgesteld Filmfocus.nl. 14.10.2004. Arkistoitu 24.1.2013. Viitattu 17.2.2008. (hollanniksi)
- ↑ Shooting Paul Verhoevens Black Book will start end of August Fu Works. 19.5.2005. Arkistoitu 9.1.2008. Viitattu 17.2.2008. (englanniksi)
- ↑ Zwartboek en Alles is Liefde krijgen financiële steun De Telegraaf. 30.8.2005. Arkistoitu 7.1.2008. Viitattu 17.2.2008. (hollanniksi)
- ↑ Faillissement Zwartboek afgewend na schikking De Telegraaf. 27.10.2006. Arkistoitu 7.1.2008. Viitattu 17.2.2008. (hollanniksi)
- ↑ Paul Verhoeven ziek, opnamen Zwartboek uitgesteld De Telegraaf. 27.10.2004. Arkistoitu 7.1.2008. Viitattu 17.2.2008. (hollanniksi)
- ↑ 'Zwartboek' moet betalen De Telegraaf. 3.2.2006. Arkistoitu 7.1.2008. Viitattu 17.2.2008. (hollanniksi)
- ↑ Business Data for Zwartboek The Internet Movie Database. Arkistoitu 5.5.2008. Viitattu 17.2.2008. (englanniksi)
- ↑ Photocapy: Entrance to a parking garage disguised as a bunker Flickr. 13.11.2005. Arkistoitu 4.6.2011. Viitattu 17.2.2008. (englanniksi)
- ↑ Acteur Thom Hoffman laat mensen Zwartboek beleven Dagblad van het Noorden. 4.5.2006. Arkistoitu 17.7.2011. Viitattu 17.2.2008. (hollanniksi)
- ↑ Van Baars, Laura: De ‘verboeking’ van Zwartboek NRC Handelsblad. 15.9.2006. Arkistoitu 7.1.2008. Viitattu 17.2.2008. (hollanniksi)
- ↑ De Bruijn, Joep: Review Filmscore visions. Arkistoitu 8.8.2009. Viitattu 17.2.2008. (englanniksi)
- ↑ Black Book Rotten Tomatoes. Viitattu 17.2.2008. (englanniksi)
- ↑ Black Book (2007): Reviews Metacritic. Viitattu 17.2.2008. (englanniksi)
- ↑ Awards for Zwartboek The Internet Movie Database. Viitattu 17.2.2008. (englanniksi)
- ↑ Zwartbroek grote winnaar Film Festival NOS News. 6.10.2006. Arkistoitu 8.1.2008. Viitattu 17.2.2008. (hollanniksi)
- ↑ Official website zwartboekdefilm.nl. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 17.2.2008.
- ↑ Goodfellow, Melanie: Verhoeven leads Dutch resistance Variety.com. 22.12.2006. Arkistoitu 14.1.2016. Viitattu 17.2.2008. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Black Book Wikimedia Commonsissa
- Official US website
- Official website (Arkistoitu – Internet Archive) (hollanniksi)
- Trailer (hollanniksi)
- Black Book Nederlandse Film Databasessa (englanniksi)
