Björnberg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Björnberg on alkuaan porilainen suomalainen teollisuussuku,[1] joka on nykyään tunnettu Myllykoski Oyj:n omistajina.[2][3][4] Suvulla oli vahva asema myös Partekissa, mutta yhtiön pilkkomisen jälkeen siitä on jäljellä vain Gustaf Björnbergin 0,05 prosentin osuus Cargotecin äänivallasta. Avioliiton kautta Björnbergit liittyvät kuitenkin myös Fazerin sukuun.[5]

Suvun jäseniä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Björnberg (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. a b Risto Malin: Myllykoski palkkajohtajan komentoon. Talouselämä, 15.4.2005. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.10.2010.[vanhentunut linkki]
  3. a b c Irmeli Salo: Mahti katosi, rikkaus säilyi. Talouselämä, 22.6.2006. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.10.2010.[vanhentunut linkki]
  4. a b Risto Malin: UPM uuvutti Björnbergit. Talouselämä, 1.10.2010. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.10.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Jyrki Vesikansa: Laulun suvuista vain viiden mahti on säilynyt. Mahtisuvut: Iltalehden erikoislehti 2016, s. 10. Alma Media.
  6. Björnberg, Anton SKS:n jäsentietokanta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 2.10.2010.
  7. SSV, 1925, nro 9, s. 289-300. Suomen Sukututkimusseura. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.10.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. Kuka kukin oli. Otava. Teoksen verkkoversio.
  9. Björnberg, Claës (1859 - 1931) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  10. Björnberg, Carl Gustaf (1901 - 1995) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  11. Yksi virhe tuhosi Myllykosken Talouselämä. 14.1.2011. Viitattu 9.6.2019.
  12. Kuolleita suomalaisia. Mitä Missä Milloin 1991 s. 112. Otava 1990 ISBN 978-951-1-11421-2
  13. Panu Karhunen: Björnberg Carl Gustaf – Metsäpatruuna rikastui sukuyrityksellä Tulot ja varallisuus. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 4.11.2007. Viitattu 2.10.2010.
  14. Jaana Rinne: Emelie Björnberg – Rättiruhtinatar. City-lehti, 2006, nro 23. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.10.2010.
  15. Saska Aaltonen: Björnberg Emelie Marin – Työnarkkari rentoutuu kävelemällä Tulot ja varallisuus. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 6.6.2013. Viitattu 2.10.2010.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]