Bissagot

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Orangozinhon bissagonaisia.

Bissagot (myös bijagot) ovat atlanttista kieltä puhuva kansa[1] Guinea-Bissaun Bissagossaarilla. Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan heitä on 30 294 henkeä eli 2,1 % Guinea-Bissaun väestöstä.[2]

Bissagojen elinkeinoja ovat kalastus ja palmutuotteiden keräily[2]. Kulttuuriltaan he ovat lähellä biafadoja ja balanteja[1]. Eri saarten yhteisöt poikkeavat huomattavasti toisistaan. Bissagojen yhteiskuntaa on virheellisesti kuvattu matriarkaatiksi, mutta naisilla on heidän keskuudessaan huomattavan itsenäinen asema. Kuuluisa naishallitsija oli Orango Grande -saaren Okinka Pampa 1900-luvun alussa.[2]

Bissagot tunnetaan portugalilaisille, brittiläisille ja ranskalaisille siirtomaavalloittajille vuosisatojen aikana tekemästään sitkeästä vastarinnasta. Samaan aikaan he osallistuivat aktiivisesti Amerikkaan suuntautuneeseen orjakauppaan. Portugalilaiset alistivat bissagot lopullisesti vasta vuonna 1936.[2]

Bissagot muodostavat vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan 64,3 % Bolaman alueen väestöstä. Heistä 42,8 % on kristittyjä, 25,5 % perinteisten uskontojen harjoittajia ja 3,6 % muslimeja.[2]

  1. a b Narody mira: istoriko-etnografitšeski spravotšnik, s. 100–101. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1988.
  2. a b c d e Mendy, Peter Karibe & Lobban, Richard A. Jr.: Historical Dictionary of the Republic of Guinea-Bissau: Fourth Edition, s. 51–53. Landam, Toronto, Plymouth: The Scarecrow Press, 2013. ISBN 978-0-8108-5310-2