Birgitta Recksén
| Birgitta Recksén | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. huhtikuuta 1919 Kaskinen |
| Kuollut | 13. tammikuuta 2004 (84 vuotta) Kristiinankaupunki |
| Ammatti | taiteilija |
| Vanhemmat | Eric Recksén ja Maria Blondina Mellin |
| Puoliso | Hilding Lindholm |
| Muut tiedot | |
| Aktiivisena | 1936–2004 |
Birgitta Recksén (23. huhtikuuta 1919 Kaskinen – 13. tammikuuta 2004 Kristiinankaupunki[1]) oli suomalainen taiteilija, joka tunnetaan freskoistaan ja lasimaalauksistaan.[2] Recksén on tehnyt kirkkomaalauksia Italiassa, Tanskassa ja Suomessa sekä pitänyt näyttelyitä eri puolilla Eurooppaa.[3][4]
Viisivuotiaana Recksén sairastui tuberkuloosin muotoon, joka vaikutti luihin. Tauti oli aikoinaan hyvin yleinen ja sitä hoidettiin kipsaamalla potilaan koko vartalo, joten Recksén makasi sairaalassa kipsattuna kolme vuotta. Taudin seurauksena hänelle jäi vaurioita selkärankaan. Toipuessaan kotona Recksén kulutti aikaansa piirtäen, kun ei päässyt ulos leikkimään. Samoihin aikoihin Maria-äiti huomasi tyttärensä taiteellisen potentiaalin.
Perhe oli muuttanut Turkuun vuosia aikaisemmin, ja vuonna 1936 tuolloin 17-vuotias Recksén pääsi Turun piirustuskouluun. Kaksi vuotta myöhemmin hän jatkoi opiskelujaan Tukholmassa Tukholman taidekorkeakoulussa. Opintojensa jälkeen Recksén työskenteli keraamikkona Kupittaan Saven tehtaalla. Vuosia myöhemmin hänestä tuli Turun Kaakelitehtaan muotoilu- ja suunnitteluosaston päällikkö.
Sodan jälkeen Recksén matkusti Roomaan, jossa hänellä oli kaksi näyttelyä. Näyttelyiden ansiosta hän sai Italiasta stipendin, jonka turvin hän pystyi jatkamaan matkaansa Etelä-Euroopassa. Hän opiskeli italialaisen Assisin kaupungin Pyhän Birgitan luostarissa, jossa hän teki maalauksia kappeliin ja opiskeli freskomaalauksen stucco lustro -tekniikkaa, jonka avulla seinänpinta saadaan näyttämään marmorimaisen kiiltävältä. Venetsiassa hän opiskeli lasimaalausta. Kaikkia näitä tekniikoita Recksén on sittemmin käyttänyt töissään Turun Pyhän Birgitan kirkossa ja useissa tanskalaisissa kirkoissa.
Pohjanmaalla Birgitta Recksénin töitä löytyy monista julkisista tiloista. Esimerkiksi Kristiinankaupungin uudessa kirkossa on kaksi Recksénin ikkunamaalausta. Recksénin töitä on myös Kaskisissa ja Vaasan kaupunginmuseossa.
Birgitta Recksén tapasi tulevan puolisonsa Hilding Lindholmin Nauvossa. He asuivat Turussa. Lindholmin päästyä eläkkeelle pari muutti Kristiinankaupunkiin, jossa he asuivat loppuelämänsä.
Alkujaan Recksén halusi tulla kuvanveistäjäksi, mutta ei voinut jatkaa tätä taidemuotoa sen fyysisen raskauden takia. Recksén on haudattu Turun katoliselle hautausmaalle. Hänen ja puolisonsa haudoille Recksén on tehnyt veistoksia.[1]
Recksén vaikutti myös taiteen alan yhdistyksissä ja opetuksessa. Hän oli mukana perustamassa Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön kansalaisopistoja ja taiteilijaseuroja. Vuonna 1987 hän sai valtion taiteilijaeläkkeen ja jatkoi taiteen tekemistä aina kuolemaansa asti.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Visit Kaskinen: Raatihuoneenkatu 8 - Birgitta Recksén visitkaskinen.fi. Viitattu 21.4.2021.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Birgitta Åmossa, Dödsfall, Birgitta Recksén, Vasabladet, 2004, No 21, sivu 3, julkaistu 27.1.2004
- ↑ Birgitta Recksén fick också internationella hedersbetygelser, Syd-Österbotten, 2004, No 6, sivu 6, julkaistu 17.1.2004
- ↑ Gammalt rivningshus blev konstgalleri, Hufvudstadsbladet, 1991, No 338, sivu 16, julkaistu 16.12.1991
- ↑ Birgitta Recksén 80 år, Syd-Österbotten, 1999, No 44, sivu 6, julkaistu 22.4.1999