Birger Sweins
Birger Wilhelm Sweins (12. lokakuuta 1893 Helsinki – 1975) oli suomalainen insinööri ja radiotoiminnan pioneeri Suomessa 1920-luvulla.[1][2][3]
Birger Sweins pääsi ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta reaalilyseosta 1916. Opiskeltuaan parin vuoden ajan Teknillisessä korkeakoulussa hän meni merivoimien palvelukseen ja kävi saksalaisten kipinälennätinkomppaniassa pitämän Deutsche Feldfunkerschulen. Käytyään Markovillan upseerikurssin Sweins ylennettiin vänrikiksi 1919 ja hän palveli sitten opetusupseerina radiojoukoissa. Vuonna 1921 hänet ylennettiin luutnantiksi ja hän suoritti samana vuonna radioinsinööritutkinnon Pariisissa Ecole Superieure d’electricitéssa.[1][3]
Kun lennätinhallitus otti 1925 hallintaansa puolustusvoimien Santahaminan radioaseman Sweins siirtyi lennätinhallituksen palvelukseen. Vuodesta 1927 alkaen hän oli Suomen Philipsin palveluksessa myyntipäällikkönä ja prokuristina. Sweins oli myös viiden vuoden ajan opettajana radiosähköttäjäkursseilla ja toimi kahden vuoden ajan näiden kurssien rehtorina. Sweinsilla oli lisäksi oma sähköalan yritys Helsingissä.[1][3]
Sweinsin aloitteesta järjestettiin Suomen Radioyhdistyksen perustamiskokous vuonna 1923. Hän oli yli 15 vuoden ajan Suomen Radiotehtailijoiden ja Radiokauppiaiden Liiton (vuodesta 1971 Elektroniikan Tukkukauppiaat ry) hallituksen jäsenenä sekä Suomen Sähkötukkuliikkeiden liiton hallituksen jäsenenä. Vuonna 1925 Sweins oli Suomen edustajana pohjoismaisessa laivaradiokonferenssissa Tukholmassa ja vuonna 1927 pitkäaaltoradiokonferenssissa Brysselissä.[3][4] Birger Sweins (kutsu OH2NZ) harrasti radioamatööritoimintaa ja hänestä tuli Suomen Radioamatööriliiton kunniajäsen vuonna 1970. [5]
Talvisodan aikana Sweins palveli radiotehtävissä Muolaanjärvellä Karjalan kannaksella ja hän jatkoi samoissa tehtävissä myös jatkosodan aikana. Hänet ylennettiin kapteeniksi 1930.[3]
Sweins oli vuonna 1923 Suomen Kuvalehden Radio-osasto-palstan toimittajana.[6]
Birger Sweins oli naimisissa Karin Nymanin kanssa. Heidän poikansa oli diplomi-nsinööri ja Rautaruukki Oy:n kaupallinen johtaja Holger Sweins.[7]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Radio: langattoman lennättimen ja puhelimen kehitys ja käyttö; ulkomaisten lähteiden mukaan toim. Birger Sweins. Otava 1923
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Femtioåring, Hufvudstadsbladet, 12.10.1943, nro 275 (2. painos), s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Hautahaku : Sweins Birger Wilhelm
- ↑ a b c d e Femtioåring, Hufvudstadsbladet, 12.10.1943, nro 275, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Gotech : ETK ry (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomen radioamatööriliitto : Kunniapuheenjohtajat ja -jäsenet
- ↑ Langaton puhelin, Suomen Kuvalehti, 06.01.1923, nro 1, s. 28, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kuka kukin on 1978 : Holger Sweins
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Birger Sweinsin lehtiartikkeleita:
- Radiolennätin amatööritoiminta, Suomen Kuvalehti, 03.02.1923, nro 5, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Langaton puhelin. "Broadcasting" eli "Rundfunk", Suomen Kuvalehti, 03.03.1923, nro 9, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Käyttävätkö hyönteiset langatonta lennätintä?, Suomen Kuvalehti, 07.04.1923, nro 14, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Lentokoneiden pudottaminen langattoman avulla, Suomen Kuvalehti, 24.11.1923, nro 47, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Kuinka rakennetaan yksinkertainen lamppuvastaanottaja jolla voi kuulla Englannin konsertteja. Täydellinen selonteko ja työpiirustukset, Suomen Kuvalehti, 12.01.1924, nro 2, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Kuinka rakennetaan yksinkertainen lamppuvastaanottaja. Koneen kokoonpano, Suomen Kuvalehti, 19.01.1924, nro 3, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Yksinkertaisen vastaanottokoneen rakentaminen, Suomen Kuvalehti, 26.01.1924, nro 4, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Omatekoinen kidevastaanottaja. Kone, jonka voi muuttaa lamppuvastaanottajaksi, Suomen Kuvalehti, 05.04.1924, nro 14, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Kauasko 35 kilovatin asema kannattaa. Mitä tietä tulee yleisradiomme kehittyä lähetysasemiin nähden, Langaton : yleistajuinen radiolehti, 01.01.1925, nro 4, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot