Biopankki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Biopankki on lääketieteellinen kokoelma, joka sisältää ihmisperäisiä näytteitä sekä niihin liittyviä tietoja[1]. Biopankkilaki tuli voimaan 1.9.2013 ja sen tarkoituksena on tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään ihmisperäisiä näytteitä, edistää näytteiden käytön avoimuutta sekä turvata yksityisyyden suoja ja itsemääräämisoikeus näytteitä käsiteltäessä[2]. Biopankkilakia ollaan uudistamassa ja se on lausuntokierroksella.[3]

Maailmalla on useita suuria biopankkeja ja niiden yhteenliittymiä, niin julkisella kuin yksityisellä rahoituksella toimivia. Suomen suurimmat julkisen toimijan näytekokoelmat ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL), jonka tutkimuksiin osallistuu suomalaista väestöä edustavia vapaaehtoisia. THL:n kokoelmat edustavat läpileikkausta Suomen kansasta.

Suomen biopankit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa Valvira ohjaa ja valvoo biopankkitoimintaa sekä ylläpitää valtakunnallista biopankkirekisteriä. Biopankkitoiminnan aloittamisesta on tehtävä ilmoitus Valviralle valtakunnalliseen biopankkirekisteriin ennen toiminnan aloittamista.

Valvira on myöntänyt toimintaluvan yhteensä kahdeksalle biopankille, joista kaksi toimii koko Suomen alueella valtakunnallisesti ja kuusi sairaanhoitopiirien alueilla[4]:

Biopankki Perustajat Rekisteröity Toimialue
Auria Biopankki[5][6] Turun yliopisto

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Satakunnan sairaanhoitopiiri

Vaasan sairaanhoitopiiri

10.3.2014 Alueellinen
Helsingin Biopankki[7][6] Helsingin yliopisto

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS)

Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä (Carea)

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

21.4.2015 Alueellinen
Itä-Suomen biopankki[8][6] Itä-Suomen yliopisto

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (PSSHP)

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä (Essote)

Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhmä

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä

29.10.2015 Alueellinen
Keski-Suomen biopankki[9][6] Jyväskylän yliopisto

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (KSSHP)

29.10.2015 Alueellinen
Pohjois-Suomen Biopankki Borealis[10][6] Oulun yliopisto

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Nordlab

Lapin sairaanhoitopiiri

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri

Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Kainuun sairaanhoitopiiri

10.7.2015 Alueellinen
Tampereen Biopankki[11][6] Tampereen yliopisto

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

8.9.2015 Alueellinen
Hematologinen Biopankki (FHRB Biopankki)[12][6] Suomen Hematologiyhdistys

Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM)

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu

15.7.2014 Valtakunnallinen
THL Biopankki[13][6] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 10.3.2014 Valtakunnallinen

Biopankkilaki (688/2012)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 2013 voimaan tullut biopankkilaki (688/2012) täsmentää niitä periaatteita ja toimintatapoja, joilla ihmisten näytteitä voidaan koota käytettäväksi erilaisiin lääketieteellisiin tutkimuksiin, joita näytettä otettaessa ei vielä osata tarkkaan suunnitella. Lisäksi useat lait ja eettiset ohjeet täydentävät ja täsmentävät tutkimuksissa noudatettavia periaatteita ja toimintatapoja. Esimerkiksi laissa ihmisen elimien, kudoksien ja solujen käytöstä (101/2001) säädetään terveydenhuollon toiminnan yhteydessä irrotettujen elinten, kudosten ja solujen käytöstä lääketieteelliseen tutkimukseen ja siirtämisestä biopankkiin tietyin edellytyksin. Laissa lääketieteellisestä tutkimuksesta (488/1999) säädetään lääketieteellisen tutkimuksen yleisistä menettelytavoista ja alueellisista eettisistä toimikunnista[14].

Biopankkilain tavoitteena on parantaa kansalaisten, niin terveiden tutkittavien kuin potilaidenkin, mahdollisuutta saada tietoa käynnissä olevista tutkimushankkeista sekä parantaa tutkittavan itsemääräämisoikeutta näytteensä käytön suhteen.

Vanhojen näytteiden siirto biopankkeihin tapahtuu julkisen tiedonannon kautta[15]. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) kertoi julkisen tiedonannon kautta siirtävänsä vanhat näytteet biopankkiin[16].

Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontaviranomainen Valvira ohjaa ja valvoo biopankkitoimintaa. Uuden biopankin perustaminen vaatii lisäksi valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan (TUKIJA) puoltavan lausunnon.

Laki määrää näytteenantajan itsemääräämisoikeuden ja yksityisyyden suojan lisäksi monia biopankkien organisaatioon ja toimintaan liittyviä yksityiskohtia. Se säätää sekä aikaisemmin koottujen näytteiden siirtämisestä biopankkiin että tulevien kokoelmien keräämisestä.

Biopankkinäytteiden käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biopankin tehtävä on luovuttaa näytteitä biolääketieteellisiin tutkimuksiin. Näytteet luovutetaan aina anonymisoituna. Tutkimuksen päätteeksi tutkija luovuttaa tulosdatan biopankille.[17]

Biopankkien tarkoitus on edistää lääketieteellistä tutkimusta tarjoamalla näytteitä, jotka soveltuvat tutkijan tarkoituksiin. Soveltuvuus riippuu kulloisestakin tutkimuksesta. Yleisiä rajauskriteereitä ovat diagnostiset ja viranomaisrekisteri tiedot.

Tähän saakka tutkimusnäytteiden kokoamisessa on yleensä noudatettu samanlaista prosessia kuin esimerkiksi kliinisissä lääketutkimuksissa, joissa tutkittavalle selitetään yksityiskohtaisesti, minkälaisia asioita heidän luovuttamistaan näytteistä tullaan tutkimaan ja kuka niitä tutkii. Tutkimusaineisto on myös yleensä pitänyt hävittää tietyn ajan jälkeen. Tämän vuoksi uusien tutkimustulosten valossa merkityksellisten asioiden määrittäminen jo kerätyistä näytteistä ei ole ollut mahdollista ilman tutkittavan henkilön antamaa uutta suostumusta. Tutkija hyötyy myös aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista, sillä lain tavoite on, että keskeiset analyysitiedot lisätään biopankin tietoihin ja ovat siten seuraavienkin tutkijoiden käytettävissä.

Suurin osa suomalaisista biopankeista osallistui 2017 alkaneeseen Finngen-tutkimushankkeeseen.

Biopankki Tutkimusalue Aktiivisia tutkimuksia Tutkimuksia, joista julkaistuja tuloksia Päivitetty Viite
Helsingin Syöpäsairaudet 30 2 11.12.2019 [18]
Helsingin Sydän- ja verisuonisairaudet 9 0 11.12.2019 [19]
Helsingin Neurologiset sairaudet 5 0 11.12.2019 [20]
Helsingin Hengitystiesairaudet 4 3 11.12.2019 [21]
Helsingin Autoimmuunisairaudet 6 0 11.12.2019 [22]
Helsingin Muut sairaudet 6 0 11.12.2019 [23]

Biopankkisuostumus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biopankkilain mukaan jokaisen näytteen luovuttamiseen tarvitaan näytteenantajan tai hänen huoltajansa kirjallinen suostumus. Jos henkilö on halukas luovuttamaan näytteen, hän saa täytettäväkseen suostumusasiakirjan.

Suostumuksen voi myös myöhemmin peruuttaa milloin vain syytä ilmoittamatta. Peruuttaminen tehdään kirjallisesti biopankin ohjeiden mukaan.

Peruuttamisesta ja rajoittamisesta tehdään merkintä biopankin suostumusrekisteriin, jonka jälkeen näytteitä ja tietoja ei enää luovuteta uusiin tutkimuksiin.

Biopankkilain mukaisesti ennen lain voimaantuloa koottuja vanhoja näytekokoelmia voidaan siirtää biopankkiin ilman, että jokaiselta henkilöltä pyydetään henkilökohtaisesti suostumusta. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) kertoi yhdellä lehti-ilmoituksella siirtävänsä biopankkiin kolme miljoonaa vanhaa näytettä[16]. Kuten myöhemmin käytännöllisen filosofian dosentti Tuija Takala Helsingin yliopistosta toi esiin oli "kämmenen kokoinen ilmoitus" siirrosta tieteen periaatteidenkin kannalta kyseenalainen[24]. Kyseenalainen toiminta on mahdollista Valviran luvalla, mikäli kokoelma on hyvin suuri. Tällöin biopankkisiirrosta ja mahdollisuudesta kieltäytyä siitä tiedotetaan julkisia kanavia käyttäen (Virallinen lehti ja kyseisen kokoelman kannalta tärkeät valtakunnalliset tai paikalliset lehdet)[14]. Vähäisen tiedotuksen[24] seurauksena iso osa luovuttajista ei tiedä joutuneensa luovuttajaksi.

Suomen biopankeissa on 10 miljoonaa näytettä ja suostumuksia niiden käyttöön on 400 000.[25]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tiede 3/2006: Biopankin kynnyksellä (s. 17)
  2. ↑ Biopankkilaki 30.11.2012/688 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120688
  3. ↑ stm.fi stm.fi. Viitattu 14.6.2021.
  4. ↑ Biopankit - Valvira www.valvira.fi. Arkistoitu 30.4.2016. Viitattu 17.5.2016.
  5. ↑ Etusivu - Auria Biopankki. Viitattu 5.4.2017.
  6. ↑ a b c d e f g h Biopankkien esittely - Biobank Biobank. Viitattu 5.4.2017.
  7. ↑ [http://www.hus.fi/hus-tietoa/Helsingin_Biopankki/Sivut/default.aspx HUS - Helsingin Biopankki] www.hus.fi. Arkistoitu 5.4.2017. Viitattu 5.4.2017.
  8. ↑ Etusivu | UEF www.ita-suomenbiopankki.fi. Arkistoitu 6.4.2017. Viitattu 5.4.2017.
  9. ↑ Biopankki www.ksshp.fi. Viitattu 5.4.2017.
  10. ↑ Pohjois-Suomen Biopankki Borealis – tutkimuksen avulla parempaa hoitoa | Oulun yliopisto www.oulu.fi. Arkistoitu 5.4.2017. Viitattu 5.4.2017.
  11. ↑ Biopankkipalvelut www.tays.fi. Viitattu 5.4.2017.
  12. ↑ Etusivu www.hematologinenbiopankki.fi. Viitattu 5.4.2017.
  13. ↑ THL Biopankki - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 3.2.2017. Viitattu 5.4.2017.
  14. ↑ a b Finlex - Biopankkilaki (688/2012) finlex.fi.
  15. ↑ Finlex - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus biopankin tiedonannosta 649/2013 finlex.fi.
  16. ↑ a b Biopankit keräävät näytteitä useissa kaupungeissa – vanhojen näytteiden antajilta ei pyydetä suostumusta HS.fi. Arkistoitu 12.5.2016. Viitattu 12.5.2016.
  17. ↑ www.helsinginbiopankki.fi/fi/tutkimukset helsinginbiopankki.fi. Viitattu 11.12.2019.
  18. ↑ www.helsinginbiopankki.fi/fi/syopasairaudet helsinginbiopankki.fi. Viitattu 11.12.2019.
  19. ↑ www.helsinginbiopankki.fi/fi/sydan-ja-verisuonisairaudet helsinginbiopankki.fi. Viitattu 11.12.2019.
  20. ↑ www.helsinginbiopankki.fi/fi/neurologiset-sairaudet helsinginbiopankki.fi. Viitattu 11.12.2019.
  21. ↑ www.helsinginbiopankki.fi/fi/hengitystiesairaudet helsinginbiopankki.fi. Viitattu 11.12.2019.
  22. ↑ www.helsinginbiopankki.fi/fi/autoimmuunisairaudet helsinginbiopankki.fi. Viitattu 11.12.2019.
  23. ↑ www.helsinginbiopankki.fi/fi/muut-sairaudet helsinginbiopankki.fi. Viitattu 11.12.2019.
  24. ↑ a b Saako sinun kudoksiasi tutkia lääkekehityksen nimissä? – Pian sitä ei ehkä edes kysytä Yle Uutiset. Viitattu 29.9.2016.
  25. ↑ Monen suomalaisen geeniperimä on voinut päätyä lääkeyhtiöiden analysoitavaksi heidän tietämättään – näin geenitiedoista tehtiin kauppatavaraa | MOT Yle, 2019

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Biopankki&oldid=22026746”