William Mills
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Billy Mills | |||
Maa:  Yhdysvallat
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Tokio 1964 | 10 000 m | |
William ”Billy” Mills (s. 30. kesäkuuta 1938 Pine Ridge, Etelä-Dakota[1]) on yhdysvaltalainen lakota-intiaanikansaan kuuluva kestävyysjuoksija.
Mills kasvoi Pine Ridge -intiaanireservaatissa. Hän jäi orvoksi 12-vuotiaana. Hän alkoi harrastaa yleisurheilua opiskellessaan Haskell-instituutissa. Hän sai urheilustipendin ja pääsi opiskelemaan Kansasin yliopistoon. Opiskeluaikanaan hän voitti Big Eight -maastojuoksukilpailun vuonna 1960. Valmistumisensa jälkeen Millsistä tuli luutnantti Yhdysvaltojen merijalkaväkeen. Hän lopetti hetkeksi juoksemisen, mutta aloitti sen myöhemmin uudelleen. Hänet nimitettiin Yhdysvaltojen joukkueeseen Tokion kesäolympialaisten 10 000 metrin juoksuun ja maratonjuoksuun.
Tokion 10 000 metrin kilpailun ehdoton ennakkosuosikki oli Australian Ron Clarke, joka piti hallussaan matkan maailmanennätystä. Hänen haastajikseen povailtiin hallitsevaa mestaria, Neuvostoliiton Pjotr Bolotnikovia ja edellisten olympialaisten 5 000 metrin juoksun olympiavoittajaa, Uuden-Seelannin Murray Halbergiä. Mills oli lähes tuntematon osallistuessaan kilpailuun.
Juoksu käynnistyikin Clarken komennossa. Puolimatkassa kärkiryhmässä oli enää neljä kilpailijaa Clarken lisäksi: Tunisian Mohammed Gammoudi, Etiopian Mamo Wolde, Japanin Kokichi Tsuburaya ja Mills. Tsuburaya ja Wolde putosivat kyydistä juoksun kuluessa, ja kaksi kierrosta ennen maalia vain Clarke, Gammoudi ja Mills taistelivat mitaleista. Clarke vaikutti varmalta voittajalta, sillä hänen ennätyksensä oli 28.15,6, kun taas Gammoudi tai Mills eivät kumpikaan olleet alittaneet 29 minuutin rajaa. Loppukiritaistelussa Mills kuitenkin ohitti molemmat kilpailijansa ja voitti olympiakultaa[1]. Gammoudi juoksi toiseksi ja Clarke sai tyytyä pronssimitaliin. Millsin voittoaika 28.24,4 oli lähes 50 sekuntia parempi kuin hänen entinen ennätyksensä.
Olympialaisten jälkeen Mills teki Yhdysvaltojen ennätykset 10 000 metrin juoksussa ja kolmen mailin juoksussa sekä teki maailmanennätyksen kuuden mailin juoksussa. Hänet nimitettiin vuonna 1976 Yhdysvaltojen yleisurheilun Hall of Fameen. Vuonna 1984 hänet nimitettiin Yhdysvaltojen olympia- Hall of Fameen ja samana vuonna ilmestyi hänestä kertova elokuva Running Brave, jossa pääosaa esitti Robby Benson.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Hannus, Matti: Yleisurheilu - Tuhat tähteä, s. 199. (2. painos) WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
