Biginelli-reaktio
Biginelli-reaktio on kemiallinen reaktio, jossa aldehydi, asetoetikkahapon esteri ja urea reagoivat muodostaen dihydropyrimidonijohdannaisen. Reaktio on nimetty Pietro Biginellin mukaan, joka julkaisi sen vuonna 1893. Biginelli-reaktiota käytetään muun muassa kalsiumkanavan salpaajien ja alfasalpaajien valmistamiseen.[1][2][3]
Reagenssit ja mekanismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Biginelli-reaktiossa lähtöaineina ovat urea tai tiourea, asetoetikkahapon esteri ja aldehydi, joka useimmiten on aromaattinen. Useimmiten katalyyttinä käytetään joko proottista happoa kuten vetykloridia tai Lewis-happoa kuten rauta(III)kloridia, mutta myös emäskatalysoituja Biginelli-reaktioita on kehitetty. Käyttämällä kiraalisia katalyyttejä voidaan Biginelli-reaktio suorittaa enantioselektiivisesti.[1][3][4][5]
Biginelli-reaktion ensimmäisessä vaiheessa urea ja aldehydi kondensoituvat aminaaliksi, josta eliminoituu vettä ja muodostuu asyyli-iminiumioni. Seuraavaksi asetoetikkahapon esterin enoli reagoi tämän kanssa ureidiksi. Viimeiset vaiheet ovat aminoryhmän ja ketoryhmän kondensaatio rengasrakenteeksi ja veden eliminaatio.[1][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c László Kürti, Barbara Czakó: Strategic applications of named reactions in organic synthesis, s. 58. Elsevier, 2005. ISBN 978-0124297852 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 3.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Christoph Taeschler: Ketenes, Ketene Dimers, and Related Substances, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2010.
- ↑ a b c C. Oliver Kappe: Recent Advances in the Biginelli Dihydropyrimidine Synthesis. New Tricks from an Old Dog. Accounts of Chemical Research, 2000, 33. vsk, nro 12, s. 879–888. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.10.2020. (englanniksi)
- ↑ John A. Joule,Keith Mills: Heterocyclic chemistry, s. 278. John Wiley & Sons, 2013. ISBN 978-1-118-68164-0 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 3.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Raquel P. Herrera, Eugenia Marqués-López: Multicomponent Reactions, s. 305–325. John Wiley & Sons, 2015. ISBN 978-1-118-06100-8 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 3.10.2020. (englanniksi)