Białowieżan metsä

Białowiezan metsä

Sijainti	Podlasian voivodikunta Puola ja Valko-Venäjä
Pinta-ala	1 610,0 km2, 1 418,9 km2, 1 667,1 km2

Hallinto

Nimi alkuperäiskielellä	Puszcza Białowieska
Tyyppi	Aarniometsä, luonnonpuisto, metsä, biosfäärialue
Perustettu	1932

Białowieżan metsä (puol. Puszcza Białowieska, valkoven. Белавежская пушча, Belavežskaja puštša, ven. Беловежская пуща, Belovežskaja puštša) on Puolassa ja Valko-Venäjällä sijaitseva suurin vielä jäljellä oleva yhtenäinen alavan maan metsäalue Euroopan lehtimetsävyöhykkeellä. Se on suurin jäänne metsistä, jotka ammoisina aikoina peittivät laajaa osaa Euroopasta. Alueen on sanottu edustavan tyypillisiä eurooppalaisen kivikauden ja varhaisen pronssikauden aikaisia metsiä. Alue on maailmanperintökohde, ja se on kansallispuistoa molemmin puolin valtioiden rajaa. Kansallispuisto ja maailmanperintökohde ovat pinta-alaltaan 876 neliökilometriä. Rajalla on aita, joka estää ihmisten ja suurien eläinten liikkumisen sen yli. Valko-Venäjän puolella metsää reunustaa suojavyöhyke, mutta sitä kuitenkin hakataan melko laajamittaisesti. ^lähde?

Kansallispuistot

Belavežskaja puštšan kp

Belavežskaja puštšan kansallispuiston sijainti Valko-Venäjällä. EU:n puoleiseen Białowieżan metsän kansallispuistoon on käynti Puolan puolelta.

Metsässä on kaksi kansallispuistoa. Niiden yhteispinta-ala on 164 000 hehtaaria, josta 11 000 Puolassa ja 153 000 hehtaaria Valko-Venäjällä. Valko-Venäjän puistossa on eläintarha, kirjasto ja museo, ja siellä edistetään perinteisiä puutöitä. Puolan puoleisessa puistossa on tsaarinaikainen palatsi ja sitä ympäröivä englantilainen maisemapuutarha.

Historia

Białowiezan metsää Puolan puolella

Białowieża oli visentin viimeisiä esiintymisalueita maailmassa ensimmäiseen maailmansotaan saakka, jonka kuluessa sotilaat ja salametsästäjät tappoivat metsien viimeiset visentit. Sodan jälkeen vuonna 1929 neljä visenttiä hankittiin kasvatettavaksi eläintarhoista ja Länsi-Kaukasukselta, jossa visenttejä eli vielä vähän aikaa. ^lähde? Vuonna 1932 Białowieżan metsistä tehtiin kansallispuisto. Alue selvisi toisesta maailmansodasta vaikeakulkuisuutensa takia varsin vähin vaurioin, vaikka puolalaiset ja venäläiset partisaanit piiloutuivat metsiin Natsi-Saksan hyökätessä. Vuonna 1951 ensimmäiset visentit palautettiin metsiin, ja näistä yksilöistä alkunsa saanut populaatio on pikkuhiljaa kasvanut ja levittäytynyt muualle Valko-Venäjälle. ^lähde? Nykyisin puistossa elää noin 300 visenttiä.

Valko-Venäjän puolella puistoa sijaitsee hallituksen residenssi Viskuli, jossa neuvostotasavaltojen johtajat allekirjoittivat vuonna 1991 sopimuksen Itsenäisten valtioiden yhteisön muodostamiseksi, mikä johti myöhemmin samana vuonna Neuvostoliiton lakkauttamiseen.

Euroopan unionin tuomioistuin on määrännyt, että Puolan on lopetettava laajamittaiset hakkuut Białowiezassa. Marraskuussa 2017 tuomioistuin määräsi 100 000 euron päivittäisen uhkasakon, mikäli hakkuut eivät lopu. Puola on perustellut hakkuita kirjanpainajan leviämisen estämisellä ja sienestäjien turvallisuudella.

Aiheesta muualla

• Trees of Bialowieza National Park (englanniksi)
• Belavezhskaya Puscha Belarus Guide (englanniksi)
• Belovezhskaya Pushcha XXI Century Valokuvia (englanniksi)
• Pushcha welcomes 300,000th visitor Belta. Arkistoitu 2.1.2011. (englanniksi)
• Bialowieza Forest Puolan puiston virallinen sivu (englanniksi, puolaksi, venäjäksi)
• Belovezhskaya Pushcha National Park, Belarus The Encyclopedia of Earth. (englanniksi)
• Belovezhskaya Pushcha / Białowieża Forest Unescon maailmanperintöluettelo (englanniksi)